Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.
Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.
Olen pyytänyt lahnoja pian 50 vuotta. Joka vuosi lahnat tulevat kudulle kolmessa erässä. Ensimmäinen partti tulee heti hauenkudun jälkeen, toinen tuomen kukinnan aikoihin ja kolmas juhannuksen tienoilla. Pysyvätkö eri aikoina kutevat lahnat omina kantoinaan?
Parhaillaan kiihkeimmillään olevat rupikonnien kutupuuhat alkavat heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat jo aiemmilta keväiltä tuttuun lisääntymispaikkaansa. Yhtä naarasta kohti on monta kosijaa, kuten kuvasta näkyy; siinä on yksi naaras alimmaisena, loput ovat koiraita.
Sain huhtikuun lopulla merestä 2,5-kiloisen kirjolohen, jossa oli mätiä. Mäti oli juoksevaa, voimakkaan väristä ja hyvää mutta liha pehmeää ja harmaata. Johtuuko lihan huono laatu mädistä? Onnistuuko kirjolohen kutu meillä? Missä se kutee?
Järvessä oli matalassa vedessä ruohojen seassa läpikuultavan vihreää sammakon kutua. Siirsin sen pihalammikkoon, jossa oli ruskea hiekkapohja. Siellä kutu muuttui ruskeaksi. Onko kudulla sellainen puolustusmekanismi, että se muuttaa väriään pohjan mukaan?
