Maailman viimeinen luonnonvarainen saimaannieriäkanta Savitaipaleella ja Suomenniemellä sijaitsevassa Kuolimojärvessä voi kuolla sukupuuttoon vielä tämän vuoden aikana.

Kuolimon kalastusalue on suojellut nieriäkantaa vuodesta 1990 lähtien rauhoittamalla järven syvimmät Isoselän ja Morovanselän kaikelta kalastukselta. Vuodenvaihteessa rauhoituksen uusiminen kuitenkin tyssäsi paikallisen ammattikalastajan Jussi Karhun kanneltua siitä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Karhu on saanut vetää rauhoitusalueella kuusi kertaa talvessa nuottaa, mutta nyt hän haluaa myös troolata kesäisin.

Rauhoituksen päätyttyä paikalle ovat rynnänneet pilkkijät.

Maaliskuisena arkipäivänä Kuolimolla on lentokeli: aurinko häikii ja potkurin suksi suhisee hangella. Savitaipalelainen Matti Silonsaari on tällännyt reppujakkaransa vajaan sadan metrin päähän jäätiestä, entisen rauhoitusalueen rajalle. Hän kaataa repustaan viisi ahventa.

”Ei yhtään nieriää?”

”Ei ole näkynyt.”

Kuolimon saimaannieriä on taantunut 1990-luvun alusta, mutta yksittäisiä poikasia saadaan vielä. Silonsaari epäilee, että kauempana entisellä rauhoitusalueella näkyvät neljä pilkkijää ovat myös ahvenen perässä, koska ahven on parikymmenvuotisen rauhoituksen aikana lihonut mukavasti.

Se täytyy tarkistaa. Suksi suhisee.

”Päivää… no syökö se?”

”Heikosti.”

”Mitä on tullut?”

”Pari ahventa.”

Sana näyttää kiirineen: miehet ovat Juvalta, Savitaipaleelta, Suomenniemeltä ja Helsingistä. Tapio Karjalainen kertoo tulleensa paikalle ensimmäisen kerran tammikuussa, kun huomasi jäällä ison ukkoporukan. Heiltä hän kuuli rauhoituksen päättyneen. Nyt kassissa on 900 gramman ahven.

”Eikö pelota, että koukkuun tarttuisi nieriä?”

”Se pantaisiin takaisin”, Karjalainen vastaa. Sitä hän ei sano, että kalan silmät jäätyisivät ja sen iho vaurioituisi joka tapauksessa. Syvemmältä pilkittäessä uimarakko pullahtaisi suusta.

 

Suurin uhka nieriälle on silti troolaus.

Kuolimon saimaannieriää on yritetty siirtää laitoskasvatuksen kautta ­muualle Saimaan vesistöön mutta heikolla menestyksellä. Laitoskannan perimä on liian kapea, joten viimeisen luon­nonkannan heikkeneminen olisi kuolinisku lajille.

Nieriää suojelee vielä välikoon verkkojen käyttökielto ja 70 sentin alamitta. Rauhoitusalueen kohtalo tultaneen käsittelemään kaikissa oikeusasteissa, mutta prosessin kestäessä kalastus on vapaata. Peltoinlahden osakaskunnan jäsenet ovat ehdottaneet, että sen hallinnoima puolisko Isoselästä suojellaan osakaskunnan omalla päätöksellä.

 

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.