Saksalaistutkijat: Itämerelle suuri suolapulssi
Itämerelle on viime päivinä saapunut suuri suolapulssi, joka voi olla jopa joulukuun 2014 ison suolapulssin kokoinen, tiedottaa saksalainen merentutkimuslaitos IOW (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde).
Laitoksen mittausasema Darssin kynnyksellä Itämeren lounaisosassa on mitannut suolaisen veden virtausta Itämeren sisäosiin 20. joulukuuta alkaen.
”Suolaista vettä on virrannut koko vesipatsaassa eikä vain pohjan lähellä”, toteaa tohtori Volker Mohrholz IOW:n tiedotteessa. ”Tämä on hyvä merkki isosta pulssista.”
Pulssin kesto on kuitenkin vasta saavuttamassa saksalaisten tilastoinnissa käyttämän viiden päivän pituuden, sillä suolaista vettä ei ehdi siirtyä kylliksi muutamassa päivässä.
Suolapulssit ovat harvinaisia, koska ne tarvitsevat erityiset olot. Viimeisin todella isoksi luonnehdittu pulssi on joulukuuta 2014 eli yhdeksän vuoden takaa.
Joulukuun 2023 virtaukselle syntyi mahdollisuus, kun Itämeren pinta laski. Pitkäaikaiset itä- ja kaakkoistuulet puskivat Itämereltä vettä pois joulukuun alkupuolella. Tätä seurasivat länsituulet, ja lännestä puhaltanut Pia-myrsky nosti sitten veden pintaa Tanskan salmien länsipuolella ja puski vettä Tanskan salmista läpi.
Suolaisen veden virtaus on vielä kesken, ja tutkijat ovat varovaisia kommenteissaan. Asiaan kiinnitti jo huomiota Suomen ympäristökeskuksen Itämeren fysikaalisen oseanografian tutkija Kai Myrberg viestipalvelu X:ssä.
Itämerellä on 10 vuoden tauon jälkeen menossa suuri suolapulssi. Nyt tulee mereemme suolaista ja hapekasta vettä.https://t.co/G4i9DAgEil
— Kai Myrberg (@kaimyrberg1) December 25, 2023
”Pulssi vaikuttaisi kehittyvän kohtalaiseksi”, sanoo Suomen Luonnon lomalta tavoittama Myrberg.
”On mahdollista, että jää aikakirjoihin.”
”Vaikutus riippuu siitä, kuinka kauan tulee vettä, jonka suolapitoisuus on riittävän korkea.”
Myrberg katselee Darssin kynnyksen automaattisen mittausaseman suolapitoisuuskäyriä ruudultaan ja näkee merkkejä pulssin voimasta.
”Keskisuolaisuus on iso”, hän sanoo. Ja pinnan lähellä on käyty todella isoissa pitoisuuksissa.
”Kahdessa metrissä 16 promillea, sehän on huikea suolaisuus siihen kerrokseen!”
Pulssin vaikutus Itämereen on epäselvä. Jos se todella jää aikakirjoihin, varmimmin hapekas vesi korjaa aivan eteläisen Itämeren pohjien happipitoisuutta ja elvyttää siellä Itämerta.
Suolainen vesi sukeltaa ensin Arkonan altaaseen ja sitten mahdollisesti edelleen Bornholmin altaaseen ja edelleen Gotlannin altaaseen.
”Onko vaikutus Itämerelle hyvä vai huono, riippuu siitä mitä kohtaa tarkastellaan ja missä aikaskaalassa”, sanoo Kai Myrberg.
Eteläiselle Itämerelle vaikutus on positiivinen, kun taas esimerkiksi Suomenlahdelle mahdollinen iso pulssi voisi työntää edelleen vähähappista vettä ja tuoda myös rehevöittäviä ravinteita pintaan.
Merentutkijat on saanut varovaisiksi vuoden 2014 iso suolapulssi, jonka vaikutus hiipui jo Gotlannin altaalla. Pulssin happi kului nopeasti, eivätkä seuraavien kahden vuoden pienemmät pulssit auttaneet.
Happipitoisuus laski takaisin Kai Myrbergin mukaan ”kuin ruoskaniskusta”.
Yksikin pulssi luo kuitenkin seuraavalle paremmat olot.
°Olisi parempi jos tulisi keskimääräisiä pulsseja peräkkäin”, sanoo Myrberg.
Hän ei halua ennakoida saksalaisten tiedottaman pulssin merkitystä meidän vesillämme, jonne vaikutusten tulo kestää joka tapauksessa ainakin puolisen vuotta.