Seljan muuttourakka Länsi-Afrikkaan ja takaisin päättyi onnellisesti noin kymmenen päivää sitten. Se löysi koiraan ja asettui sulhasen kanssa Torniojokilaaksoon Suomeen. Vapun jälkeen Selja vietti aikaansa Torniojoen varressa, mutta Ruotsin puolella rajaa. Se kävi vappuaattona Suomessa, mutta koukkasi takaisin Ruotsiin jo seuraavana päivänä.

Seljan pesimäreviirin sijaintia ei paljasteta, jotta haukat varmasti saavat pesimärauhan.

”Ne ovat asettuneet hakkuuaukolle”, kertoo Seljan lähettimen asettanut rengastaja Ari-Pekka Auvinen. Selja törmäsi arosuohaukkakoiraaseen samoihin aikoihin kun sen muutto loppui, noin 6.-7. toukokuuta.

Edellinen reviiri, missä Selja sai gps-lähettimensäkin, sijaitsi Siikajoella. Se on nyt siirtynyt toista sataa kilometriä viime vuoden reviiriltään. Toinen lähetinarosuohaukka Potku kävi katsomassa edellisen vuoden reviiriään ennen kuin se lensi Arkangeliin Venäjälle. Ovatko arosuohaukat reviriuskollisia?

”Kazakstanissa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että yleensä arosuohaukat eivät ole pesäpaikkauskollisia, vaan ennemmin nomadisia”, Auvinen kertoo.

Suomalaishaukat ovat lähetintietojen mukaan olleet ehkä reviiriuskollisempia kuin kazakstanilaiset, mutta yksilöllisiä eroja on.

Selja jäi Torniojokivarteen ehkä myyrien houkuttelemana, sillä Auvinen kertoo, että seudulla on paikoittain erittäin runsaasti myyriä. Se lupaa Seljan poikasille hyvää. Alue on houkutellut myös lapinpöllöjä pesimään myyräkeskittymien liepeille.

Arosuohaukoilla on nyt käynnissä muninta ja munien haudonta. Se on suuri ponnistus, sillä arosuohaukat voivat munia jopa kuusi munaa. Koiras auttaa Seljaa hakemalla sille myyriä ruoaksi, eikä sen tarvitse itse saalistaa muninnan ja haudonnan aikana.

Nyt annamme Seljalle ja sen puolisolle pesimärauhan ja toivotamme onnea poikasten kasvattamiseen!