Julkaisemme joka numeron yhteydessä yhden extravastauksen vain digitilaajille.

Mikä sieni on kuvassa?

Harva tulee ajatelleeksi, että sienikin voi kasvaa sienen päällä ja olla sen loinen.

Kuvan sieni on mustaloisikka, joka työntyy maan pinnalle pikkusormen pituisena ja hieman latvaosaa kohti levenevänä, nuijamaisena. Se on muuten musta, mutta tyvi on keltainen ja keltaista väriä löytyy myös rihmastosta, joka saa esiin kaivamalla maanpintaa.

Rihmaston säikeet johtavat maanalaiseen sieneen, mäntymaahikkaaseen, jota on nimitetty aiemmin männyntryffeliksi. Maahikkaat eivät ole kuitenkaan mitään sukua varsinaisille syötäville tryffeleille.

Maahikkaita on useita lajeja, ja on epävarmaa, iskeytyykö mustaloisikka useille maahikaslajeille.

Mustaloisikka on melko yleinen. Kahden muun lajin isoloisikan ja himmeäloisikan pää on pallomainen ja jalka kokonaan keltainen.

Mäntymaahikas kasvaa tavallisimmin kuivilta mäntykankailla, mutta usein mustaloisikan löytää myös kuusikoista, mikä voi viitata toiseen isäntämaahikkaaseen. Rakenteeltaan mustaloisikka on kovapintainen, eikä siis käy syötäväksi.

”Nuijan” pinnassa on pieniä kyhmyjä, jotka ovat kotelopullojen suuaukkoja. Niistä vapautuvat itiöt. jotka myöhemmässä vaiheessa näkyvät valkoisena jauhona nuijan pinnalla, kuten kuvassa.

Loisikoita on Pohjoismaissa kymmenkunta lajia ja niistä kolme kasvaa maahikkailla. Suurin osa loisikoista kasvaa hyönteisten toukilla ja aikuisilla hyönteisillä. Jotkut niistä ovat niin erikoistuneita, että kevätloisikka kasvaa vain humalaperhosen toukalla. Muurahaisloisikka kasvaa vain muurahaisilla.

Kuuluisin loisikka on varsinkin kiinalaisessa lääketieteessä käytetty kiinanloisikka, joka kasvaa yöperhosten toukilla. Sieni kasvaa suppealla kasvualueella Himalajalla ja Tiibetin ylängöllä. Loisikalla on esitetty olevan lukuisia terveysvaikutuksia ja sitä myydäänkin jo eri puolilla maailmaa luontaistuotteena.

digitilaajalleloinenloisikatmustaloisikkamäntymaahikas

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.