”Petolintujen vaino on ihmisten luontotietoisuuden kasvun myötä ollut jo pitkään vähenevää. Viime vuosina tilanne on muuttunut, mikä johtunee julkisessa keskustelussakin näkyneenä vääristyneestä näkemyksestä petoeläinten roolista luonnossa”, BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kommentoi.

BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto pitävät tärkeänä, että todettuihin tapauksiin puututaan ja että poliisi ja metsästäjät tekevät parhaansa tapausten selvittämiseksi. Järjestöt pyytävät kaikkia kotkien tai muiden petolintujen vainosta tietäviä ilmoittamaan tiedoistaan poliisille ja luonnonsuojelujärjestöille, jotta maakotkien ampujat saadaan vastuuseen.

Osaa kotkista on ammuttu haulikolla, joka on lyhyen kantaman ase. Haulikolla ammutaan tyypillisesti alle 35 metrin päähän. Tältä etäisyydeltä suuren petolinnun tunnistaminen pitäisi olla hyvin helppoa.

Esimerkiksi kevättalvella 2013 Köyliön susialueelta loukkaantuneena löytynyt maakotkanaaras todettiin vastikään valmistuneessa Eviran ruumiinavauksessa ammutuksi. Aikuista naaraskotkaa oli ammuttu haulikolla jalkoihin. Tulehdusten ja haavojen seurauksena lintu ei enää kyennyt saalistamaan. Lopulliseksi kuolinsyyksi todettiin nälkään nääntyminen.

”Poliisin on saatava riittävät tutkintakeinot käyttöön, muun muassa mahdollisuus kuunnella kotkantappajien kännyköitä. Tämä edellyttää säädöstä törkeästä luonnonsuojelurikoksesta. Tarvittavat lakimuutokset on saatava heti valmisteluun”, sanoo johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Järjestöt pitävät Satakunnan käräjäoikeuden toukokuista maakotkan ampumisesta annettua tuomiota outona. Käräjäoikeus lievensi tuomiotaan maakotkan ohjeellisesta arvosta viidennekseen ja katsoi, ettei kiväärin menettäminen rikoksentekovälineenä ole kohtuullista.

 

Lue koko tiedote Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta >>

Birdlife SuomimaakotkaSuomen luonnonsuojeluliitto

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.