Hangon rannoille kertyi tammikuun lopulla valtava määrä mönjäklimppejä. ”Ei taida olla mönjätöntä rantaa”, kertoo Inkeri Pekkanen, joka on kymmenen vuotta putsaillut Hangon rantoja ja saaria harrastuksenaan.

Neste Oyj tiedotti torstaina, että aine on todennäköisesti ”peräisin Nesteelle merikuljetuksia tekevän aluksen pesuvedestä, joka on sisältänyt käytettyä paistinrasvaa, eläinrasvaa sekä kasviöljyjä”.

Tällaista on kovettunut rasva, jota riitä Hangon rannoilla. Kuvan otti Inkeri Pekkanen, joka tunnetaan myös Roskapostia Hangosta -sometileistään.

Yhtiö totesi, että sen ohjeistus aluksen pesuvesien käsittelystä satamassa oli jäänyt antamatta. Se oli niin varma todennäköisestä vastuustaan, että lupasi tiedotteessaan korvaavansa ”mahdollisesti aiheutuneet vahingot”.

Myöhemmin Nesteen edustaja tarkensi medialle aluksen kemikaalitankkeri Sten Bergeniksi, joka kulki Sköldvikistä Ruotsin Nynäshamniin 18.–19. tammikuuta. Laiva on ollut Hangon tienoilla varhain aamulla 19. tammikuuta. Hangossa päästö havaittiin sunnuntaina 26. tammikuuta. Tätä ennen vastaavaa ainetta oli kuitenkin huomattu Virossa mantereen luoteisnurkan Spithamista etelään yli kymmenen kilometrin matkalla 20.–21. tammikuuta.

Traficomin asiantuntija Jyrki Vähätalo piti kuitenkin Hufvudstadsbladetiin eilen antamassaan haastattelussa hyvin epätodennäköisenä, että öljyjäte olisi peräisin juuri Sten Bergenistä ja viittasi siihen, että jätettä on paljon.

Vähätalo ei halua arvioida Suomen Luonnolle mahdollisen päästön suuruutta.

Sen hän toteaa, että Sten Bergenin suhteen on Sköldvikissä toimittu tankkien pesussa ja pesuvesien käsittelyssä ”tismalleen” säädösten eli meren pilaantumista koskevan Marpol-sopimuksen sääntöjen mukaan.

”Kuumaa pesuvettä käytettiin paljon.”

Nesteen operatiivinen johtaja Markku Korvenranta lähtee kuitenkin Hufvudstadsbladetin haastattelussa tänään edelleen siitä, että heidän laivansa on todennäköinen syypää ja rasvaa on voinut jäädä esimerkiksi johonkin putkistoon.

Emeritusprofessori Kjell Larsson Kalmarin Linnéyliopistosta on jo vuosia varoittanut muiden kemikaalien kuin mineraaliöljyjen vaaroista ja kiinnittänyt huomiota tankkien pesupäästöihin. Hän pitää Hangon vahinkoa lehtikuvien mukaan melkoisena.

”Jos esipesu on tehty, on sen teho ilmeisestikin hyvin heikko ja suuri määrä rasvaa tai kasviöljyjä on ollut jäljellä tankkien seinämillä, mistä se on päätynyt mereen kun tankkeja on huuhdeltu”, hän kommentoi Suomen Luonnolle.

Larssonin mukaan tarkastajat tyytyvät tavallisesti valvomaan, että asiat on hoidettu säädösten mukaan eli esimerkiksi pesuvettä on käytetty kylliksi.

”Sitkaita aineita voi näin jäädä tankkiin lainvastaisia määriä, vaikka esipesu on tehty hyväksytyn käytännön mukaan.”

Rasvajätettä ja kuolleita kilohaileja Hangossa 31.1.2025. Kuvan ottaneen Mikael Kilven mukaan rasva murenee hiekan sekaan ja on vaikeaa puhdistettavaa. Kalakuolema ei liity todennäköisesti päästöön vaan on troolausvahinko.

Sallitusta ainemääristä ja siitä mihin, miten ja millaisia pesuvesiä saa päästää säädetään Marpol-sopimuksessa.

Pesuvesipästöjä ja havainnoidaan myös ilmasta samoin kuin mineraaliöljypäästöjä. Larsson ja Ruotsin rannikkovartioston tutkijat julkaisivat Ambio-tiedelehdessä viime vuonna artikkelin, jonka mukaan Ruotsin aluevesillä ja talousvyöhykkeellä havaittiin yli 200 muuta kuin mineraaliöljypäästöä vuosina 2020–2023.

Osa päästöistä on isoja ja tapahtui esimerkiksi Natura 2000 -alueilla, mitä on luonnonsuojelulainsäädännön kanssa ristiriidassa. Moni havaitusta päästöstä oli myös alle 12 meripenikulman (22 kilometrin) päässä maasta ja sillä perusteella laittomia.

Kokonsakin perusteella moni päästö on säädösten vastainen, sillä Marpol-sopimus sallii vain vähäiset jäämät tankkeihin. Maaliskuussa 2021 huomattiin Ruotsissa Öölannin lähellä pyöriäisille ja alleille tärkeällä alueella 25 neliökilometrin alalle levinnyt biopolttoaine-esteripäästö. Todennäköinen lähde eli alus tunnistettiin, mutta syyte jätettiin nostamatta koska epäilty on poistunut maasta eikä häntä odoteta takaisin.

Kasviöljyt vievät mineraaliöljyjen tavoin lintujen höyhenpeitteeltä eristyskyvyn ja esimerkiksi tukahduttavat eliöstöä rantaan ajautuessaan.

Syksyllä 2023 Ruotsissa tuomittiin sakkoja Bangladeshiin rekisteröidyn aluksen kapteenille tankkien pesuvesien laskusta mereen. Rannikkovartiosto huomasi noin kahdeksan neliökilometrin laajuisen päästön. Päästö oli SVT:n mukaan lainvastainen monella tavoin: jätettä oli liikaa ja se päästettiin liian matalassa (alle 25 metrin syvyyteen) ja liian lähellä rannikkoa (alle 12 meripenikulman päässä maasta).

Suomessa haarukoidaan nyt Hangon ja mahdollisesti Vironkin rantoja saastuttaneen päästön kokoluokkaa. Nesteen operatiivinen johtaja Markku Korvenranta oli perjantaina mukana WWF:n ja kaupungin järjestämässä jätteenkeruussa Hangon Vedagrundetiltilla. Suomen Luonto ei tavoittanut häntä, mutta HBL:lle Korvenranta totesi, että yhtiö muuttaa sääntöjään ja rutiinejaan niin, ettei ”tällaista satu milloinkaan enää”.

Hangon kala- ja rasvaklimppirantuja. Kuva Mikael Kilpi