Ravun kuori koostuu kalsiumkarbonaatista, kitiinistä, joka on hiilihydraattiyhdiste, ja valkuaisainesäikeistä. Kaikkia ruumiinosia peittävän kuoren vahvuus vaihtelee. Kovimmillaan kuori on kilvessä, saksissa ja suuosissa ja ohuimmillaan tuntosarvissa ja silmien päällä sekä kiduksissa, missä se on hiuksenhieno ja läpäisevä hengityksen mahdollistamiseksi.

Rapu vaihtaa kuortaan kymmensenttisenä kaksi–kolme kertaa kasvukaudessa, nuorena useammin ja vanhempana harvemmin. Kaikenkokoiset ravut kelpaavat kaloille, ja madekin nappaa ravun ruuakseen sopivan osuessa kohdalle.

Samankaltaisista aineksista ovat muodostuneet myös simpukoiden ja kotiloitten kuoret. Nekin ovat monen kalalajin ravintoa.

Kuoret hajoavat mateen mahassa niin, että syöty aines voi jatkaa matkaa mahaportin kautta suoleen. Mahan nesteiden huomattava happamuus, jopa pH 2,5–3, sekä ruuansulatusentsyymit mahassa ja suolessa auttavat hajoamista. Kuori ei hajoa täydellisesti, sillä suolesta löytyy usein esimerkiksi ravintoanalyysejä tehtäessä kitiini- ja kalsiumkarbonaattipitoisia palasia.

maderapu

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!