Afrikassa useat kutojalinnut rakensivat pesiään vajaan puolen metrin päähän haukan pesästä. Onko Suomen linnuilla vastaavaa käyttäytymistä?

Suomessa pesivät lintulajit eivät muodosta yhteispesiä kutojien tapaan. Mutta meilläkin petolintujen pesien lähellä tai itse pesäpuissa ja pesärakenteissakin pesii säännöllisesti pikkulintuja, esimerkiksi västäräkkejä, leppälintuja, tiaisia ja varpusia, suurten petolintujen risupesissä.

Näissä tapauksissa pikkulintujen pesien sijoittamiseen saattaa vaikuttaa myös petolinnun pesän rakenteiden tai pesäpuun houkutteleva sijainti, ei niinkään turvalliseksi koettu naapuri. Toisaalta linnut oppivat tietämään, mitkä linnut niitä saalistavat ja mitkä ovat vaarattomia. Kerrotaan myös, että kanahaukka saalistaa mielellään hieman kauempana pesästään, jolloin sen lähellä pesivät linnut ovat hyvässä turvassa.

Suomessakin monet lintulajit hakevat pesimissuojaa toisista lintulajeista. Parhaat esimerkit tästä ovat tiira- ja lokkiyhdyskunnat, joihin useat vesilintu- ja kahlaajalajit hakeutuvat pesimään. Vaaran uhatessa lokit ja tiirat hälyttävät ja karkottavat rauhanhäiritsijän, jolloin muut hautovat linnut voivat poistua rauhassa ja poikasiaan hoitavat ehtivät johdattaa jälkeläisensä turvaan.

Myös räkättirastasyhdyskunnat ovat naapurilajeilleen turvallisia, ja muutamat lajit oppivat pesimään räkättien yhdyskunnissa. Räkätit antavat äänekkäästi kyytiä variksille, harakoille, petolinnuille ja muille vaaratekijöille, jotka uhkaavat niitä ja samalla varottavat ja suojaavat yksinään pesiviä muita lajeja.