Niin sanottu kannanhoidollinen metsästys ei ole alustavien tietojen mukaan sujunut niin kuin tammikuun lopulla hyväksytyssä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa ajateltiin. Riistakeskuksen tarjoaman saalisseurannan perusteella susijahdissa on kaadettu 14 sutta, joista aikuisia olisi yhdeksän ja nuoria yksilöitä vain viisi (tilanne 2.3. klo 15:26). Lisäksi kolmella sudella on ollut seurantapanta.

Maa- ja metsästalousministeriön virkamies Sami Niemi kommentoi susikannan hoitosuunnitelmaa Suomen Luonnossa 1/2015 näin:

”Nyt meillä on ajatuksena pitää susireviirit toimivina ja elinkykyisinä. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään antamaan ihmisille mahdollisuus metsästää sutta, yksi nuori yksilö siitä laumasta, minkä vaikutus lauman dynamiikkaan jää hyvinkin pieneksi.”

Metsästys ei ilmeisesti ole kuitenkaan kohdistunut nuoriin yksilöihin. Asia tosin varmistuu vasta, kun Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ehtivät tutkimaan susien ruhot.

Pyynnin keskittäminen nuoriin yksilöihin olisi tärkeää susilauman koossapysymisen ja perinnöllisen monimuotoisuuden kannalta. Aikuinen alfanaaras vastaa lauman ravinnonhankinnasta, ja ilman sitä lauman jäsenet voivat ajautua ihmisten pihoihin etsimään helpompaa saalista, kuten hihnan päässä juoksentelevia koiria. Saallisseurannan perusteella aikuisia naaraita olisi ammuttu neljä. Se ovatko ne alfoja, varmistuu myöhemmin.

Suomen Luonnossa 2/2015 geneetikko Eeva Jansson kommentoi pyynnin keskittämistä nuoriin yksilöihin näin:

”Geneettinen aines ei kapene, jos ei ammuta alfoja eikä Venäjältä tulleita tulokkaita. Sitä en sitten tiedä, miten sen voi käytännössä ampumistilanteessa vahvistaa, että tuo susi ei ole Venäjältä tai että se ei ole alfa.”

Lue koko suden genetiikkaa käsittelevä juttu Suomen Luonnosta 2/2015. Lehti on saatavana digiversiona Lehtiluukusta sekä paperisena irtonumerona Lehtipisteistä.