Metsähakkuut Aalistunturiin ehdotetussa kansallispuistossa nousivat tammikuussa uutisiin viikoiksi. Aalistunturi ei kuitenkaan ole Metsähallituksen ainut kiistanalainen hakkuukohde.

Tammikuun lopulla ympäristöjärjestö Greenpeace tiedotti, että Metsäliikkeen aktivistit ripustivat puihin puoli kilometriä köyttä Lapinjärven Latokartanon tutkimusmetsissä. Tarkoituksena oli estää hakkuut arvokkaissa vanhoissa metsissä.

Alueella sijaitsee Ilveskallion luonnonsuojelualue, jonka ympärille valtion omistamat metsät levittäytyvät. Ne ovat pääasiassa vanhoja ja varttuneita havu- ja sekametsiä. Ilveskallion lailla ympäröivät vanhat metsät olisivat suojelun arvoisia.

Porvoon seudun lintuyhdistyksen linnustonsuojeluasiantuntija Mauri Leivo sanoo, että alueella elää useita vanhan metsän lintuja, kuten hömö- ja töyhtö­tiainen, kanahaukka ja pohjantikka.

”Kyseessä on poikkeuksellisen merkittävä, maakunnallisesti arvokas metsälintujen esiintymisalue. Suunnitellut hakkuut sijaitsevat yhdellä koko alueen parhaista linnustokeskittymistä”, Leivo kertoo.

”Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun siellä hakataan”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen. Ensimmäisen kerran Greenpeace kyseenalaisti Latokartanon hakkuusuunnitelmia jo 2012.

Metsähallitus on luvannut neuvotella nykyisistä hakkuusuunnitelmista BirdLifen ja Porvoon lintuyhdistyksen kanssa helmikuun alussa.

Latokartanon metsät ovat valtion omistuksessa ja niitä hoitaa Metsähallitus, mutta tutkimusmetsien hakkuista päättää Luonnonvarakeskus (Luke). Koska Luken tutkimusmetsien hoito ei vastaa Metsähallituksen normaalia talousmetsien hoitoa, Luke joutuu vallitsevan käytännön mukaisesti korvaamaan Metsähallitukselle hakkaamatta jättämisestä aiheutuneet menetykset.

Loviisan Sanomien (31.1.23) mukaan hakkuut liittyvät geenireservimetsän hoitoon, jossa raivataan tilaa uudelle puusukupolvelle.

Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen. Kuva: Ron Forsman / Greenpeace

Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen:
”Suojelu-tavoitteiden vastustaminen pitää lopettaa.”

 

Metsähallituksen pitää lopettaa suojelutavoitteiden vastustaminen.

Metsähallitus on avoimesti todennut, että se vastustaa esimerkiksi valmisteilla olevan kansallisen biodiversiteettistrategian hehtaarimääräisiä suojelutavoitteita.

Jo suojeltujen luonto-kohteiden hakkaaminen ja kaavoittaminen pitää lopettaa.

Suojeltuja alueita on hakattu myrskytuhojen varjolla ja niitä kaavoitetaan edelleen mökkitonteiksi. Metsähallituksen luontokohdeverkosto pitää siirtää kokonaan pois Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä Luontopalvelujen hallintaan.

Monimuotoisuusstrategiassa esitetty 500 000 hehtaaria pitää suojella.

Alueiden suojelu pitää toteuttaa niin, että suojellaan aidosti uusia alueita. Kiintiötä ei saa vesittää laskemalla mukaan jo suojeltuja alueita. Esimerkiksi Sallan kansallispuisto perustettiin jo ennestään suojelluille alueille.

biodiversiteettistrategiaLukeluonnonvarakeskusmetsiensuojelumetsähakkuutmetsähallitustutkimusmetsätVanha metsä

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.