Mustikan varvikoista on paikoin tuhoutunut jopa puolet. Tuho vaikuttaa satotasoon ja monien mustikkaa syövien lintujen ja nisäkkäiden elämään.

Vähäluminen talvi oli turmioksi mustikoille monin paikoin varsinkin maan eteläosissa Metla tiedotti tänään, että kasvustoista on paikoin tuhoutunut 20–50 prosenttia.

”Tuhot ovat laajat etenkin Itä-Suomessa”, sanoo vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta ”Sain juuri tiedon, että kasvustoja on tuhoutunut myös lännessä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Parkanossa.”

Kuolleita mustikan varpuja esiintyy eniten Itä-Suomessa Kainuun eteläosista aina Ruokolahdelle asti.  Laajimmat vaurioalueet on Metlan mukaan kartoitettu Pohjois-Karjalasta Joensuun alueelta, Kontiolahdelta, Liperistä, Ilomantsissa, Tohmajärveltä ja Kiteeltä. Myös Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta on löydetty myös ruskistuneita mustikkakasvustoja.

”Mustikka on herkkä kasvi”, Salo sanoo. ”Se vaatii talvella suojakseen lumipeitteen.”

Lumi eristää normaalitalvina mustikanvarvut pakkasilmasta. Toisaalta keväinen liika aurinko ja lämpö käynnistää ilman lumen suojaa mustikan elintoiminnot, jolloin kasvi menettää energiavaransa. Maaliskuun keskilämpötilat olivat Itä-Suomessa plussan puolella, aurinko paistoi ja mustikan varvut kuluttivat energiaa hengittämällä.

mustikka_metlla_ruskeaksi-kuivunutta-mustikkkasvustoa-19-5-2014 (kopio)

Kuivunutta ja kuollutta mustikkaa. Savonranta 19.5.2014. Kuva: Metla. Kuivuneisiin varpuihin ei tule kukkia eikä siis marjojakaan. Alueen sato laskee Metlan mukaan noin 20 kilon tasolta viiteen kiloon tai alemmaksikin, jos kukinta tai pölytys epäonnistuvat tai kuivuus jatkuu kesällä.

Kauko Salon mukaan mustikkatuhot ovat poikkeuksellisen isot.

”Tämä koskee koko metsäekosysteemiä, koska monet linnut ja eläimet ovat riippuvaisia mustikasta.”

Kulunut talvi oli osassa Itä-Suomea jopa ennätyksellisen vähäluminen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ilmiön taustalla, joten tämänvuotiset tuhot eivät jääne ainutlaatuisiksi.

”Jos vähälumisia talvia tulee jatkuvasti, se on mustikan surma.”

Yhden talven koettelemuksesta mustikka vielä vähitellen selviää.

”Juurakossa on energiaa tehdä uusia versoja.”

Kuivuneet varvut eivät kuitenkaan tuota mustikoita, joten tämän vuoden satotaso laskee Metlan mukaan  huomattavasti.

”Tämän taloudellinenkin merkitys on suuri”, painottaa Kauko Salo.

 

2014ilmastonmuutoskuivuuslumimustikka