Tiede nyt: Metso-suojelua olisi mahdollista tehostaa, jopa pakkolunastuksin
Suuri osa Metso-verkostosta on luontoarvoiltaan hyvin arvokasta. Kuva: Eero Vilmi / Vastavalo
Metso-ohjelma on hyvä, mutta se ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo tutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta. Hohdin tuoreesta väitöskirjasta selviää, että iso osa Metso-verkoston pinta-alasta on ekologisesti hyvin arvokasta, mutta mukana on myös vähempiarvoisia alueita.
Vapaaehtoisuuteen perustuvassa Metso-ohjelmassa yksityiset maanomistajat voivat suojella metsiään valtion maksamaa korvausta vastaan.
”Metsäluonnon suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojelualuevalinnassa korostettaisiin nykyistä enemmän ekologisia perusteita. Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maanomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun”, sanoo Hohti tiedotteessa.
Hohdin mukaan ohjelman tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän maakuntiin, joissa on enemmän suojelullisesti arvokkaita metsäalueita. Myös viestinnän lisäämisestä ja arvokkaita alueita omistavien suorasta kontaktoinnista voisi olla apua.
Hohti kaipaisi yhteiskunnassa keskustelua siitä, voitaisiinko joissain tapauksissa luopua suojelun vapaaehtoisuudesta. Tämä voisi tarkoittaa pakkolunastuksia.
”Meillä voi olla sellaisia luontoarvoja, jotka ovat hyvin paikallisia. Uhanalaisia lajeja tai arvokkaita luontotyyppejä voi olla tietyllä alueella muttei enää toisella. Jotkin alueet voivat olla hyvin kytkeytyneitä ja siten hyvin arvokkaita.”
Hohdin mukaan samalla tulisi pohtia ja selvittää mahdollisuutta maksaa maanomistajalle lunastustilanteissa puuston arvon ylittävä rahallinen korvaus. Näin suojeluun saataisiin parhaita kohteita, ja maanomistajat saisivat niistä reilun korvauksen. Tällä hetkellä Metso-ohjelmassa korvataan puun arvo.
Hallitus on jatkamassa Metso-ohjelmaa vuosille 2026-2040, mutta lopullista päätöstä ei ollut tehty vielä tammikuun alkupuolella. Ohjelma on laajenemassa eteläisen Suomen lisäksi maan pohjoisosaan. Suomen luonnonsuojeluliitto ja kuusi muuta järjestöä kritisoivat hallitusta siitä, että se ei ole varannut riittävää rahoitusta korvausten maksamiseen maanomistajille.