Suomalaisten sähkönkulutus on viisinkertaistunut kuudessa vuosikymmenessä. Kokonaiskulutuksen kasvusta suuri osa selittyy teollisuuden sähkönkulutuksen lisääntymisellä, mutta myös kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut. Kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi vuoteen 2010 saakka ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla.

Kotitalouksien sähkönkulutuksesta 14 prosenttia aiheutui sähkölaitteiden käytöstä vuonna 2020. Vuosina 2008–2020 sähkölaitteiden syömä energia on kasvanut jopa neljänneksellä, huolimatta siitä, että laitteiden energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti.

Yksittäisistä laitteista eniten energiaa käytössä kuluttavat terassilämmittimet ja sähkögrillit, heti saunankiukaan jälkeen. Koska terassilämmitintä käytetään ulkona, sen tuottama lämpö ilahduttaa vain hetken, kunnes se valuu harakoille.

Energiakriisin aikana sähkönkulutukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kulutus on suurta erityisesti arkipäivinä ja jatkuu usein korkealla tasolla pitkälle iltaan. Koska energiasta voi tulla pulaa erityisesti talvikuukausina, tulisi kaikkea ylimääräistä sähkönkulutusta välttää.

Terassilämmittimen jättäminen kauppaan on hyvä keino vähentää energiankulutusta. Lämmittimien myynti on kuitenkin kasvussa. Nykyisin terassilämmittimen mahdollinen asennus huomioidaan jo uudisrakentamisessa. Lämmittimelle tehdään valmis asennuspaikka parvekkeille ja terasseille.

Sähköntuotannolla on mittavat ympäristövaikutukset. Yhden kilowattitunnin tuottamisesta syntyy keskimäärin 85 gramman hiilidioksidipäästöt. Jos käyttää terassilämmitintä muutaman tunnin joka ilta yhden lomaviikon ajan, hiilipäästöt ovat samaa luokkaa kuin 24 kilometrin ajo henkilöautolla.

Uusiutuvan sähköenergian tuotanto on ilmastovaikutuksiltaan paljon pienempi kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö, mutta sekin aiheuttaa luontokatoa. Tuulivoimalat tarvitsevat alaa maalla ja merellä, ja vesivoima on tuhonnut miltei kaikki Suomen lohijoet. Akkumineraalien louhiminen kaivoksista aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Siksi sähkön säästäminen eli kuluttamatta jättäminen vähentää luontokatoa ja ilmastopäästöjä.

Suomen Luonnon toimitus valitsee Vuoden turhakkeen lukijoiden ehdotuksista. Terassilämmitin on 23. vuoden turhake. Suomen Luonto -lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Artikkeli Vuoden turhakkeesta: www.suomenluonto.fi/turhake2022. Artikkeli ilmestyy torstaina 8. joulukuuta Suomen Luonnossa 10/2022.

Vuoden turhakkeet: 2021 liika lihankulutus, 2020 kertakäyttögrilli, 2019 korjauskelvoton elektroniikka, 2018 pikamuoti, 2017 fleecekangas, 2016 muovikassi, 2015 muovinen kananmunakotelo, 2014 hyönteisansa, 2013 hajustettu roskapussi, 2012 automaattinen saippua-annostelija, 2011 huuhtohylsy, 2010 turkis, 2009 ilotulite, 2008 pantiton pullo, 2007 mönkijä, 2006 tuplapuhelinluettelot, 2005 kaupunkimaasturi, 2004 juotava jogurtti -minipakkaukset, 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen, 2002 ulkomainen pullovesi, 2001 vaipankätkijä, 2000 lehtipuhallin.

Lisätietoja:
Riikka Kaartinen, toimittaja, p. 040 480 9236
Heikki Vasamies, päätoimittaja, p. 040 632 9550

Lisätietoja energiankulutuksesta:
Päivi Suur-Uski, energiatehokkuuden asiantuntija, Motiva, p. 044 300 1369