Palmusunnuntaina virpojat kiertävät ovelta ovelle mukanaan pajunoksia, joihin ovat puhjenneet kissat. Nuo kissat ovat kolleja tai naaraita.

Suomessa kasvaa noin kolmekymmentä luonnonvaraista tai viljeltyä pajulajia. Yleisimmin virpojat tuovat mukanaan kiiltopajua (Salix phylicifolia), mutta lähes kaikki pajut ovat niin sanotusti kaksikotisia, eli ”koiras-” ja ”naaraspuoliset” kukat ovat eri pensaissa. Tuulen ja hyönteisten tehtäväksi jää kuljettaa hedekukintojen siitepöly eminorkkoihin. Hedelmöittyneestä emistä kehittyy sitten syksyksi kotahedelmä, jonka sisällä on uuden pajun siemen.

Kasvitieteilijä Henry Väreen mukaan sekä hede- että emikukinnot aukeavat samanlaisista silmuista, ja molemmat ovat aluksi pörhöisiä kuin kissanpennut. Kun kukinnot kasvavat, hedepensaan kissoista tulee kuitenkin komeita kukintoja ja emipensaan kissoista koivun urpuja muistuttavia, vaatimattommia norkkoja. Kuvassa on hedekukinto: pitkien palhojen kärjissä ovat keltaiset ponnet.

Tee testi, joka paljastaa, mitä virpoja toi: pane pajunvitsa maljakkoon ja kasvata sitä, kunnes kukinnot aukeavat.

pajuPajunkissa

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!