Kyhmyjoutsenen tunnistaa punaisesta nokasta ja mustasta kyhmystä, kaula on uidessa hieman mutkalla ja siivet vähän koholla. Koiraalla kyhmy on isompi kuin naaraalla. Laulujoutsenella on keltamusta nokka, siivet ovat selkää myöten ja kaula usein suorana.

Kyhmyjoutsenen pyrstö osoittaa uidessa noin 45 asteen kulmassa ylöspäin, laulujoutsenella se on veden suuntaisesti. Lennossa kyhmyjoutsenen pyrstö ulottuu jalkoja pidemmälle, laulujoutsenella jalat loppuvat pyrstön kärjen kohdalla, eli sen pyrstö on lyhyempi. Kyhmyjoutsenen siivet suhisevat kuuluvasti lennossa. Se on keskimäärin pari kiloa painavampi kuin laulujoutsen, mutta sen siivet ovat lyhyemmät. Kyhmyjoutsen painaa 9–13 kg, koiras on naarasta isompi.

Kyhmyjoutsenella on punainen nokka ja musta kyhmy, laulujoutsenella taas keltamusta nokka ja suora kaula.

Muuttoaikaan tavattavat pikkujoutsenet ovat kuin laulujoutsenet, paitsi pienempiä ja nokassa on enemmän mustaa. Australiassa luonnonvaraisena eläviä mustajoutsenia on aikoinaan ollut mm. Töölönlahdella ja Aulangolla. Ne viettivät talvet sisätiloissa. Tarhakarkulaisen voi sattumalta havaita muuttoaikaan Suomessa.

kyhmyjoutsenlajiparilaulujoutsentunnista

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!