Haahkanaaraiden verestä ja haahkanmunista on löydetty suuri määrä kemikaaleja, joista osaa ei ole aiemmin havaittu luonnonvaraisissa linnuissa. Amalie Ask tutki väitöskirjatyössään kemikaalien esiintymistä vesilintujen veriplasmassa ja munissa. Tutkimuslajeja olivat haahka ja telkkä.

Haahkojen veriplasmasta löytyi 21 ja munista 14 kemikaalia tutkituista 58 kemikaalista. Yleisimpiä olivat muovituotteiden bisfenoli-A, aurinkovoiteissakin UV-suodattimina käytetyt bentsofenonit sekä bentsotriatsolit ja bentsotiatsolit, joita käytetään sekä teollisuudessa voiteluaineina että kuluttajatuotteissa muun muassa maaleissa, muoveissa ja tekstiileissä.

”Erityisen huolestuttavaa on erittäin uhanalaisen haahkan munien kemikaalikuorma, joka saattaa haitata poikasten herkkää kehitysvaihetta”, Ask korostaa.

Hän tutki myös, löytyykö telkkänaaraista hyönteismyrkkyinä käytettyjä neonikotinoideja. ”Olen iloisen yllättynyt, että niitä ei havaittu”, Ask toteaa.

Tutkitut telkät olivat maa- ja metsätaloudessä käytetyistä neonikotinoidimyrkyistä puhtaita. kuva Jorma Nurmi

Amalie Askin tulokset osoittavat, että arjessa käyttämistämme tuotteista, kuten pesu- ja puhdistusaineista, muoveista, kosmetiikasta ja tekstiileistä joutuu jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta kemikaaleja vesiympäristöihin, missä eliöt altistuvat niille.

”Maailmanlaajuisesti on kaupallisesti tarjolla yli 350 000 kemikaalia tai kemikaalisekoitusta”, Ask kertoo.

Askin mukaan erityisen tarkkaan tulisi selvittää pysyvien tai paljon käytettyjen kemikaalien vaikutuksia luonnossa. Hän toivoo kemikaaleille tiukempaa sääntelyä, joka takaisi, että vaikkapa aurinkovoidetta ostaessaan voisi olla varma, ettei tuote vahingoita luontoa. Lisäksi ostettaessa tuotteita EU:n ulkopuolelta on varmistettava, etteivät ne sisällä EU:ssa kiellettyjä kemikaaleja.

Askin Turun yliopiston biologian laitokselle tekemä väitöskirja tarkastettiin toukokuussa 2025. Biologian laitoisella ohjaajana toimi dosentti, akatemiatutkija Céline Arzel.