Tutkimus: Thermacellin hyönteismyrkky eksytti kimalaiset – eivät löytäneet pesiään
Tutkimuskimalainen voikukassa. Selässä näkyy niin sanottu RFID-tagi. Jos kimalainen palasi pesäänsä, pesän suulle asetettu portti rekisteröi RFID-skannauksella paluun ja sen ajan. Kuva: Turun yliopiston kimalaistutkimus
Thermacell-laitteista tunnettu pralletriini-hyönteismyrkky voi olla erittäin haitallinen kimalaisten kotiinpaluukyvylle, selviää suomalaistutkijoiden Biology Letters -tiedesarjassa tänään julkaistusta tutkimuksesta.
Suunnistaminen mesi- ja siitepölymatkoille ja niiltä takaisin pesään on kaikille kimalaisille hyvin tärkeä kyky, ja monet kimalaislajit tekevät keruumatkoja yleisesti parin kilometrin päähän pesästään. Tunnettu kimalaistutija Dave Coulson on raportoinut onnistuneen kotiinpaluun jopa 9,8 kilometrin etäisyydeltä.
Pralletriini on niin sanottuihin pyretroideihin kuuluva myrkky, joka on Suomessa tunnetuin Thermacell-laitteiden tehoaineena. Sitä käytetään myös esimerkiksi joissain hyönteistorjuntaan erikoistuneen Raid-tuotemerkin tuotteissa.
Pralletriinin vaikutuksista pölyttäjähyönteisiin on tutkittu hämmästyttävän vähän. Suomalaistutkimus on ensimmäinen, jossa merkittäviä haittoja todettiin pitoisuuksilla, joille kimalaiset voivat altistua keruuretkillään.
Lisää aiheesta: Hyttyskarkotin on pölyttäjien surma
Jo 10 minuutin altistus heikensi kimalaisten kotiinpalukykyä
Tutkijat altistivat kesällä 2024 Ruissalossa kontukimalaisia Thermacell-laitteiden (MR-300) erittämälle pralletriinille. Kontukimalainen esiintyy myös villinä ja on hyvin yleinenkin eteläisessä Suomessa; sitä kasvatetaan laajasti kaupallisesti kasvihuonepölytystä varten.
Kimalaiset saivat aluksi tutustua ympäristöönsä. Sitten ne merkittiin ja asetettiin Thermacell-laitteen lähelle 1,10 tai 20 minuutin ajaksi. Ajat valittiin sen perusteella, että kimalaiset voivat hyvinkin joutua esimeriksi jonkun kotipihalla tai mökillä pralletriinin piiriin 10–20 minuutin ajaksi päivässä.
Kimalaiset vapautettiin yhden kilometrin päässä pesästä. Osaisivatko ne palata kotiin yhteiskuntansa pesälaatikkoon?
Lue myös: Milloin kimalaislajit lentävät?
Varsinkin 20 minuutin Thermacell-käsittelyn vaikutus oli dramaattinen. Vain 3,7 prosenttia tämän ajan pralletriinilaitteen lähellä olleista kimalaisista löysi takaisin pesiin, kun myrkyttömän niin sanotun kontrolliryhmän kimalaisista lähes 40 prosenttia onnistui kotiinpaluussa. Kymmenenkin minuutin pralletriinialtistus pudotti kotiinpaluukyvyn alle puoleen vertailuryhmän tasosta.
Tulos ei yllätä tutkijoita
Tutkijoiden mukaan lyhytaikainenkin altistus voi siten aiheuttaa isoja häiriöitä kimalaisten kotiinpaluun onnistumisessa. Tulos ei yllättänyt tutkijoita.
”Kyllä ainakin itse oletin, että voi vaikuttaa, kun [pralletriini] on kuitenkin hermomyrkky”, sanoo artikkelin ykköskirjoittaja Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta, josta kaikki julkaisun tekijät ovat.
Pralletriini vaikuttaa muiden pyretroidien tavoin pääasiassa hermosolujen kalvojen jänniteherkkiin natriumkanaviin, mikä johtaa hermosolujen yliärsytykseen, ja pahimmillaan halvaantumiseen ja kuolemaan.
Tutkimukseen sisältyi erillinen koe, jossa tutkittiin, aiheuttaako käytetty altistustaso kuolleisuutta. Näin ei ollut. Sen sijaan kimalaisten kyky palata kotipesään oli hyvin todennäköisesti heikentynyt myrkyn aiheuttaman stressin tai navigaatiokykyjen vaurioitumisen takia.
”Kyseessä on pieni juttu, johon voi itse vaikuttaa”
EU hyväksyi lokakuussa 2024 pralletriinin käytön pitkälle 2030-luvulle, vuoden 2036 helmikuun karkauspäivään asti.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan ”löydökset korostavat tarvetta arvioida uudelleen kuluttajakäyttöön tarkoitettujen pyretroidipohjaisten tuotteiden ekologista turvallisuutta, erityisesti kun niiden käyttö laajenee jatkuvasti kotitalouksissa ja virkistystiloissa”.
Kimmo Kaakinen on sitä mieltä, että ennen tulevia päätöksiä olisi hyvä saada vielä lisätutkimusta.
”En lähtisi hätäilemään liikaa, mutta yleensä tämmöisessä asiassa olisi tietysti hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta, että jos ei tiedetä jonkin vaarallisuudesta, mutta se on mahdollisesti vaarallinen, niin silloin sitä ei käytettäisi”, Kaakinen sanoo.
Kuluttajaa Kaakinen on valmis neuvomaan siten, ettei karkotuslaitetta ole hyvä ottaa ainakaan marjastamaan mukaan. Kuluttajille, jolla laite ehkä töröttää pihalla, Kaakisella ei ole suoria neuvoja.
”Kannattaa miettiä, mitä laajempia vaikutuksia sillä voi olla pölyttäjiin”, hän kuitenkin sanoo.
”Kyseessä on pieni juttu, johon voi itse vaikuttaa.”
Tutkimuksen muut kirjoittajat olivat Olli Loukola, Eva-Maria Vaajamo ja Marjo Helander.
Muokkaus 15.4. klo 13. Lisätty linkki tutkimusartikkeliin.
Liity luonnonystävien joukkoon!
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.