Suomen kesä ja yötön yö. Mökeillä, rannoilla, kansallispuistossa ja vesillä nautitaan lyhyestä suvestamme luonnon keskellä. Kesäluontoon kuuluvat myös hyttyset, paarmat ja muut pörriäiset. Vaikka verenimijät voivat olla ihmiselle kiusallisia, on niillä suuri merkitys ekosysteemissämme. Sen lisäksi, että esimerkiksi hyttyset ovat monille hyönteislajeille, linnuille ja lepakoille ravintoa, ne ovat myös pölyttäjiä.

Nyt keskusteluun ovat nousseet erilaiset hyttystorjuntalaitteet, joiden höyrystimissä käytetään hyönteismyrkkyjä. Niiden luvataan karkottavan hyttyset laajalta alueelta. Laitteita markkinoidaan tehokkaana ja turvallisena tapana päästä eroon itikoista. Laitteen hankkiminen voi olla monelle helppo ratkaisu itikkaongelmaan, Mutta miten laitteissa käytetty myrkky vaikuttaa muihin lajeihin ja ympäröivään luontoon?

Kysyimme asiaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Hermomyrkkyä kaikille hyönteisille

Vaikuttaako hyttyskarkottimen myrkky pölyttäjiin, joiden väheneminen on osa kuudetta sukupuuttoaaltoa ja tulee vaikuttamaan valtavasti maapallomme tulevaisuuteen?

Tukesin ylitarkastaja Elina Rydmanin mukaan torjunta-ainetyynyillä ladatun kaasukäyttöisen hyttyskarkottimen höyrystimissä käytetään tehoaineina hyönteismyrkkyjä, kuten d-alletriinia ja pralletriinia.

“Nämä aineet ovat hyönteisille hermomyrkkyjä. Laitteiden toiminta perustuu siihen, että hyttyset aistivat ilmassa olevan myrkyn ja pyrkivät välttämään sitä. Pralletriini ja d-alletriini tainnuttavat ja voivat tappaa hyönteiset, jotka joutuvat aineen vaikutuksen piiriin”, Rydman sanoo.

Aineiden haitallisuutta mehiläisille on tutkittu.

“Tehoaineet ovat myrkyllisiä mehiläisille. Tällaisissa valmisteissa tulee kansallisen hyönteismyrkkystrategian mukaan olla merkinnät Vaarallista mehiläisille sekä Käyttö kukkivien kasvien ja mehiläispesien lähellä kielletty. Näillä pyritään vähentämään riskiä pölyttäjille.”

Ei tutkittua tietoa vaikutuksesta muihin eliöihin

Rydman kertoo, että EU-tasolla hyttyskarkottimien tehoaineiden ja valmisteiden arviointi on vielä kesken.

“Tällä hetkellä meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa valmisteiden käytön riskeistä muille eliöille.”

Luonnontieteellinen keskusmuseon museomestari, hyönteistutkija Juho Paukkunen kertoo, että lajien välillä on eroa siinä, miten hyönteiskarkottimissa käytetyt synteettiset pyretroidit vaikuttavat.

“Tärkeimmät pölyttäjät, kuten mesipistiäiset, kestävät niitä paremmin kuin hyttyset, mutta erakkomehiläisten ja kimalaisten on todettu olevan niille herkempiä kuin tarhamehiläisten. Myös perhoset kärsivät pyretroideista, ja ainakin Yhdysvalloissa on todettu joidenkin perhoslajien taantuneen niiden liiallisen käytön takia”, hyönteistutkija Paukkunen huomauttaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö, vs. toiminnanjohtaja Tapani Veistola kuuluttaa varovaisuusperiaatteen perään.

“Koska näiden myrkyllisten kemikaalien vaikutusta eliöihin ei ole vielä tutkittu, kannattaa niiden käyttöä välttää”, Veistola sanoo.

Moni saattaa luulla, että kun aiempien vuosikymmenten haitalliset myrkyt, kuten esimerkiksi DDT saatiin kiellettyä, kemikaaliasiat olisivat nyt hyvin kontrollissa. Näin ei kuitenkaan ole.

“Yleisesti luonnon kemikalisoituminen on ongelma. EU:ssa pyritään tavoitteellisesti vähentämään kemikaaleja luonnossa. Valistunut kuluttaja käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja, joiden vaikutuksia luontoon ei tiedetä”, Veistola muistuttaa.

Hyttystorjuntalaitteissa käytetyt hyttysmyrkyt on luokiteltu erittäin myrkylliseksi vesieliöille, ne aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia. Kuva: iStockphoto

Hyttysetkin ovat pölyttäjiä

Vaikka hyttyset voivat välillä olla ihmiselle riesa, on hyvä muistaa että ne ovat myös itse pölyttäjiä. Pölyttäjien määrä maailmassa hupenee dramaattisesti.

“Hyttysten merkitys pölytyksessä on toki mesipistiäisiä ja perhosia vähäisempi, mutta esimerkiksi Lapissa kasvavaa uhanalaista pikkulehdokkia pölyttävät pääasiassa hyttyset,” Paukkunen kertoo.

Kaikki tämä vaikuttaa paitsi luontoon, myös ihmiseen. Suuri osa viljelykasveista tarvitsee hyönteisiä pölytykseen.

Hyönteistutkija Juho Paukkunen painottaa, että hyönteiskato koskee myös meitä täällä pohjolan perukoilla.

“Suomessa on todettu lievä laskeva trendi perhosten kokonaisrunsauksissa 1990-luvun alkupuolelta alkaen, mutta muiden pölyttäjien kokonaisrunsauden muutoksista ei ole seurantatietoa käytettävissä. Niittyjen ja muiden pölyttäjille tärkeiden elinympäristöjen vähenemisen perusteella voidaan päätellä myös pölyttäjien vähentyneen pitkällä aikavälillä. “

Suomessa vaikutukset näkyvät jo maataloudessa.

“Pölytysvaje on Suomessakin monille viljelykasveille ongelma, jonka seurauksena sadot jäävät selvästi alhaisemmiksi kuin silloin, jos pölyttäjiä olisi runsaammin.”

Tätä kautta vaikutus on suoraan myös taloudellinen.

“Pölytysvajetta ei ole mahdollista helpottaa muuten kuin huolehtimalla pölyttäjien elinolosuhteista,” Paukkunen muistuttaa.

Laitteiden hyttysmyrkyt erittäin myrkyllisiä vesieliöille

Entä miten hyttysentorjuntaan käytetyt torjunta-aineita sisältävät karkottimet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen?

Monimuotoisuus on elämänehto maapallolla. Ihmisen toimet ovat aiheuttaneet eliöiden ja elinympäristöjen uhanalaistumisen. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n 2019 julkaiseman raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy nyt ennennäkemättömän nopeasti eri puolilla maailmaa.

Lisää aiheesta

Verenimijöiden kesä – mikä pisti?

“Hyttystorjuntalaitteissa käytetyt hyttysmyrkyt on luokiteltu erittäin myrkylliseksi vesieliöille, ja ne aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia. Valmisteet ovat siten myrkyllisiä kaikille hyönteisille, jotka joutuvat aineen vaikutuksen piiriin. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan ympäristöriskit ovat paikallisia ja lyhytaikaisia,“ ylitarkastaja Rydman Tukesista kertoo.

Ei laitteen kanssa luontoon

Moni käyttää hyttyskarkotinta mökkirannassa, rantasaunalla, veneessä tai retkillä vesistöjen äärellä. Tukes on hyväksynyt laitteen ulkokäyttöön esimerkiksi terassilla ja pihalla. Laitevalmistajatkin suosittavat, että käyttö rajataan pihoihin. Laitteen kanssa ei saa liikkua luonnossa, eli sitä ei kannata ottaa esimerkiksi marjametsään, veneeseen tai telttaretkelle mukaan.

Juho Paukkusella on selvä viesti: “Mitä enemmän hyttystorjuntalaitteita käytetään, sitä enemmän hyönteisille haitallisia pyretroideja päätyy luontoon. Sen takia niiden turhaa käyttöä olisi aina vältettävä. Iltaisin käytettynä, jolloin liikkeellä on hyttysten lisäksi vain vähän muita hyönteisiä, haitat ovat pienempiä kuin päiväsaikaan.”

Näin suojaudut hyttysiltä ilman myrkkyjä

Paras tapa suojautua hyttysiltä on vaatetus ja hyttysverkot. Pukeudu ihoa peittäviin vaatteisiin ja nuku hyttysverkon alla. Hanki hattu, jossa on hyttysverkko.

Huomioi, että pienikin seisova vesi pihalla voi lisätä hyttysten määrää, sillä toukat tarvitsevat vettä kasvaakseen. Asenna linnunpönttöjä pihan läheisyyteen, sillä siivekkäät ovat luonnon oma tehokas hyttysansa. Lepakot voivat syödä tuhansia hyönteisiä yhdessä yössä.

Markkinoilla on myös useita myrkyttömiä hyttyssuihkeita sekä eteerisiä öljyjä, joita voi kokeilla.