Metsäjätti UPM on pannut virallisesti myyntiin Oulujärven Ärjänsaaren. Se houkuttelee ostajia lupailemalla saareen rakennusoikeuksia enemmän, kuin se itse on niitä sinne saanut.

Ärjänsaari on 273 hehtaarin laajuinen harjunpätkä eteläisellä Oulujärvellä. Sen korkeat hiekkatörmät hallitsevat maisemaa ja ovat retkeilijöiden suosiossa. Erikoisten rantojensa vuoksi saari on rantojensuojeluohjelmassa ja osa Natura-verkostoa.

UPM:n myynti-ilmoituksessa lukee: ”Ärjänsaaren lopullisen rakennusoikeuden selvittämiseksi alueen uudella omistajalla on mahdollisuus käynnistää maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ranta-asemakaavan laatimisprosessi.”

Kajaani kaupunki laati 1990-luvulla alueelle rantaosayleiskaavan. Esityksessä Ärjään oli merkitty lisää rakennusoikeuksia, mutta ne poistettiin valituksen jälkeen. Saaren silloinen omistaja Yhtyneet Paperitehtaat Oy, joka myöhemmin sulautui UPM:ään, valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) ja hävisi. Sen lisäksi että saaren rannat ovat rantojensuojeluohjelmassa ja Naturassa, siellä olevien rakennusoikeuksien määrä on siis vahvistettu KHO:n lainvoimaisella tuomiolla.

Mihin nämä lupailut uusista rakennusoikeuksista siis perustuvat, UPM:n metsätilojen myyntipäällikkö Riitta Väisänen?

”Jos teksti on kirjoitettu noin, niin tässä täytyy olla väärinkäsitys. Ei siinä luvata uusia rakennusoikeuksia. Jokaisella omistajalla on oikeus käynnistää ranta-asemakaavan laatiminen”.

Kaavaprosessin käynnistäminen on mahdollista, mutta millä perusteella saareen lupaillaan uusia rakennusoikeuksia?

”Eihän siinä luvata. Mutta jokaisella maanomistajalla on oikeus käynnistää asemakaavaprosessi”.

Ei kukaan aloita asemakaavan laatimista muutoin kuin hankkiakseen uusia rakennusoikeuksia. Eihän siinä voi loogisesti muuta tavoitetta olla. Joten tässä ilmoituksessa lupaillaan, että uusia rakennusoikeuksia olisi saatavilla.

”Ärjän tilanne ei ole vuosikymmenten saatossa ollut aina selkeä. Tokkopa tämäkään tilanne on lopullinen.”

UPM siis väittää, ettei KHO:n lainvoimainen tuomio olekaan voimassa?

”Emme, mutta kullakin maanomistajalla on oikeus käynnistää ranta-asemakaavan laatiminen.”

Rantaosayleiskaavassa laadittaessa kaikkien maanomistajien rakennusoikeudet jyvitetään, tasa-arvoisesti. Katsooko UPM, että toiset maanomistajat ovatkin tasa-arvoisempia kuin toiset?

”Ei todellakaan, mutta maanomistajalla on oikeus käynnistää ranta-asemakaavan laatiminen.”

Myynti-ilmoituksessa kerrotaan myös, että alueen metsien käsittely on sallittu Kainuun ELY-keskuksen v. 2014 hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Miksi ette kerro hoito- ja käyttösuunnitelman olevan kiistanalainen ja sitä koskevan valituksen olevan parhaillaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä?

”Emme ole julkistaneet hoito- ja käyttösuunnitelmaakaan. Tarjousmenettely on kaksivaiheinen. Pyydämme alustavat tarjoukset syyskuun nerljänteen mennessä ja sen jälkeen toimitamme kiinnostuneilla hoito- ja käyttösuunnitelman, sekä kaavatilanteen.”

UPM aloitti viime talvena saaressa hakkuut, jotka se joutui keskeyttämään ankaran julkisen arvostelun vuoksi. Luonnonsuojeluliiton kesällä teettämä luontokartoitus osoitti, että jos hakkuut olisivat jatkuneet suunnitellulla tavalla, niissä olisi kaatunut myös boreaalista luonnonmetsää. Se on juuri Ärjän Natura-päätöksellä suojeltu luontotyyppi, jota ei saa heikentää. Tämä sitoo myös saaren tulevaa uutta omistajaa.

***

Kajaanin kaupunki on esittänyt kahteen otteeseen, viimeksi viime vuonna, että Metsähallitus ostaisi Ärjän, ja se liitettäisiin Oulujärven retkeilyalueeseen, Luontopalveluiden hoitoon. Metsähallituksen pääjohtaja hylkäsi esityksen; mutta laitoksen johto on sittemmin vaihtunut.
Kajaani on edelleen esityksensä takana, kertoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
”Ärjä on tärkeä virkistysalue ja nähdäksemme Metsähallituksen Luontopalvelut olisivat sen kaikkein luontevin hoitaja.”
Mikko Niskasaari