UPM:n ja Kainuun Ely-keskuksen johtajat näyttävät sopineen, että yhtiö saa hakata Oulujärven Ärjän metsissä, vaikka hakkuita koskeva toimenpidekielto on vireillä. Elyn virkamies kehotti yhtiötä pidättymään hakkuista, mutta Elyn johto salliikin hakkuut keskusteltuaan UPM:n kanssa.

Suomen Luonto on selvittänyt tapahtumien kulkua. Näin tilanne eteni kolmen päivän ajan.

Luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys jättivät keskiviikkona 27.1 Kainuun Ely-keskuksen kirjaamoon kiireellinen vireillepanon hakkuiden keskeyttämiseksi Ärjänsaaressa. Hakemuksen mukaan saaren hakkuusuunnitelma on laadittu ja hyväksytty puutteellisin tiedoin. Siellä ei ole tehty esimerkiksi linnustoselvitystä, vaikka Natura-alueella ”elävien uhanalaisten lintulajien suotuisan suojelutason turvaamiseksi on tehtävä riittävät selvitykset. Myös muut lajistoselvitykset ovat puutteellisia, tai niitä ei ole tehty lainkaan.”

Hakijat katsoivat muutoinkin UPM saaneen hakkuuluvan Ärjään puutteellisen ja saaren luonnon tilasta virheellisen kuvan antavan hakemuksen perusteella. Vaatimus toimenpidekiellosta nojaa luonnonsuojelulain 57 pykälään

Tuona keskiviikkopäivänä kaikki Ely-keskuksen Ärjää tuntevat virkamiehet olivat työmatkalla, joten asiaan ei pystytty tarttumaan heti. Seuraavana päivänä, 28.1 aamupäivällä Elyn ylitarkastaja Jouko Saastamoinen ilmoitti UPM:ssä Ärjän hakkuista vastaavalle Pekka Korhoselle asian vireilletulosta.

”Selvitin myös alustavasti hakemuksen käsittelyn aikataulua. Ilmoitin Korhoselle, että yhtiön tulee pidättyä saaren hakkuista, kunnes asia on tutkittu ja ratkaistu. Kainuun lintutieteellinen yhdistys lupasi toimittaa Ärjän linnustosta lisää sellaista tietoa, joka on ollut salattuna harvinaisten lajien suojelemiseksi.”

Ylitarkastaja Saastamoinen luotti siihen, että UPM noudattaa viranomaisen ohjetta. Isot metsäyhtiöt eivät ole enää nykyaikana harrastaneet aavistushakkuita, ja noudattavat yleensä kohtalaisen hyvin viranomaisten määräyksiä. UPM oli juuri tuonut monitoimikoneet saareen, mutta ilmoitti niiden pitäytyvän toistaiseksi tuulenkaatojen keruuseen. Syysmyrsky kaatoi vuonna 2014 Ärjästä noin 600 runkoa, joista osa oli yhä maassa mökkialueella.

Jouko Saastamoinen ilmoitti myös hakemuksen jättäjille, että tieto siitä on mennyt UPM:lle, samoin ilmoitus että yhtiön tulee pidättäytyä hakkuista.

Kainuun Ely-keskuksen johto ja UPM sopivat kuitenkin taustalla keskenään aivan muuta. Vaikuttaa siltä, että UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander ja Ely-keskuksen ympäristövastuun yksikköjohtaja Sari Myllyoja sopivat puhelimessa menettelytavasta.

Ärjän rantametsää. Kuva Mikko Niskasaari.

Ärjän rantadyynien jälkeen alkaa metsä. Kuva Mikko Niskasaari.

Haastatellessani heitä molemmat myönsivät keskustelun, mutta vähättelivät sen merkitystä. ”No kun UPM:stä tuli yhteydenottopyyntö, niin totta kai siihen vastattiin”, selittää Myllyoja. Tosiasiassa UPM:n ja Elyn välillä sovittiin ilmeisesti paljosta.

Greenpeacen metsävastaava Max Liimatainen, joka keskusteli UMP:n Branderin kanssa perjantaina 29.1. ”Brander sanoi keskustelleensa Kainuun ELY-keskuksen johtajan kanssa”, sanoo Liimatainen. ”ELY-johtaja oli tälle todennut, että tässä [Ärjän hakkuukiellossa] voi olla kysymys vain merikotkan suojelusta, eikä voi olla mitään muuta.”

Elyn johto ja UPM näyttävät haluavan latistaa kysymyksen luontoarvoista vain yhteen lintulajiin, vaikka kysymys onkin kokonaisten eliöryhmien selvittämättä jättämisestä. Aina voidaan selittää yhden lintulajin suojelun hoituvan hakkuiden yhteydessä. Saaren hakkaaminen puolestaan tarkoittaisi, ettei hakkuuluvan perusteita voida enää järkevästi tutkia, sillä esimeriksi linnusto on jo muuttunut. On keskeinen oikeusperuste, ettei valituksen kohdetta saa muuttaa tai vahingoittaa niin, että valituksen merkitys katoaa.

***

Tietämäni mukaan Kainuun Ely-keskuksen muille virkamiehille ei ole kerrottu Myllyojan ja Branderin keskusteluista.

Joka tapauksessa Ely kirehti kumoamaan käsityksen hakkuukiellosta jo torstai-iltana. ”Tämä vireillepano on sellaisesta hallintolain mukaisesta menettelystä, että siinä tehdään päätös niin sanotusti kahdella allekirjoituksella. Enkä kyllä sellaisesta päätöksenteosta ole kuullut”, Sari Myllyoja selitti Ylen Kajaanin toimituksen illalla julkistamassa artikkelissa.

Yle oli haastatellut myös Jouko Saastamoista. Toimitus ei kuitenkaan julkaisut tietoa siitä, että Ely oli antanut alustavan suullisen hakkuukiellon, josta levinnyt ja Suomen Luonnossakin julkaistu uutinen oli siis oikea. Yle ei ole halunnut selventää asiaa myöskään jälkeenpäin.

Perjantai-aamuna 29.1 haastattelin Sari Myllyojaa, joka toisti ettei Ärjään ole annettu virallista hakkuukieltoa. Hän kuitenkin auliisti myönsi Elyllä olevan halutessaan valta keskeyttää hakkuut selvityksen ajaksi.

”Emme ole saaneet virallista ilmoitusta hakkuukiellosta”, selittää myös UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander Suomen Luonnolle.

Totean UPM:n hakkuista vastaavan Pekka Korhosen saaneen suullisen ilmoituksen torstaina 28.1.

”Sellaisesta en tiedä mitään. Nyt on perjantai, kello on 16:51 enkä ole saanut virallista ilmoitusta hakkuukiellosta”, Brander toistaa. UPM:n johtaja puhuu samaa kieltä kuin Elyn Myllyoja.

***

Ärjään perjantaina aamulla mennyt lintuyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen tapasi saaressa ensin kaksi motoa korjaamassa tuulenkaatoja, mutta heti perään lisää koneita hakkaamassa saaren sisäosia matalaksi. Pörssiyhtiö UPM:n väitteet vain tuulenkaatojen korjaamisesta olivat siis olleet pelkkää bluffia.

Toimenpidekieltoa vaatineet yhdistykset jättivät heti puolen päivän jälkeen Ely-keskukselle kiireellisen pyynnön, jonka mukaan ”Ärjässä on parhaillaan neljä monitoimikonetta jo töissä. Ellei töitä välittömästi keskeytetä, asiasta tehty luonnonsuojelulain mukainen vireillepano tulee tehottomaksi.”

Ely-keskuksella alkoi klo 15 kokous Ärjän hakkuista, mukana oli myös Ely-keskuksen johtaja Kari Pääkkönen. Hakkuukiellosta olisi siis voitu päättää.

”Emme päättäneet sellaisesta, vaan lähetimme UPM:lle kirjeen toimenpidekiellosta kuulemisesta. Pyydämme heidän näkemyksensä maanantaihin 1.2 iltapäivään mennessä”, selitti Sari Myllyoja kokouksen jälkeen.

Päätitte siis tehdä kieltovaatimuksen mitättömäksi antamalla UPM hakata Ärjän sisäosat paljaaksi, sillä aikaa kun käsittelette kieltoa.
”Tällä tietämyksellä ei voida vaatia hakkuiden keskeyttämistä”, Myllyoja sanoo.

Mihin väitteenne perustuu?
”Meillä ei ole tarpeellista tietoa”.

Vaatimus perustuu hakkuusuunnitelman ja sen hyväksymisen puutteellisiin tietoihin. Mitä tietoa Elyltä puuttuu sen arvioimiseksi?
”No me nyt ei vaan päätetty hakkuukiellosta”.

Kysymys oli siis siitä, ettei Elyn johto halunnut päättää hakkuukiellosta. Ei siitä, ettei asiasta olisi voitu päättää. Oli myös taidokas veto jättää asia kokonaan vaille päätöksiä. Jos Elyn johto olisi päättänyt, ettei hakkuukieltoa aseteta, siitä olisi voinut valittaa.

Kirjeessä UPM:lle on vetoomus: ”Vireillepanon luonne huomioiden Kainuun ELY-keskus pyytää toiminnanharjoittajaa huomioimaan vireillepanossa esitetyn koskien erityisesti suojeltavan lajin mahdollista esiintymistä alueella suorittaessaan hakkuutoimenpiteitä alueella ennen pakkokeinojen käyttämistä koskevan asian ratkaisua Kainuun ELY-keskuksessa.”

Toimillaan Ely-keskuksen päällikkö Kari Pääkkönen ja ympäristövastuun päällikkö Sari Myllyoja varmistivat Ärjän metsien hakkuiden sujumisen. Ensi viikolla he päättävät Elyn kannan toimenpidekieltoon.

.

Ely-KeskusHalluutSari MyllyojaUMPÄrjänsaari

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!