Ruokaviraston erikoistutkija Maria Lahtinen sai idean: ihminen ei voi syödä pelkkää valkuaista, joten lihaa jäi ehkä jääkauden talvina yli. Olisiko lihaa silloin tarjottu susille ja saatu ne näin vähitellen kesyyntymään koiriksi?

Lahtinen keräsi tutkimusryhmän kokoon. Nyt uusi rohkea hypoteesi suden kesyyntymisestä on ilmestynyt arvovaltaisessa Scientific Reports -sarjassa.
Suden kesyyntymisen syistä on keskusteltu pitkään. On väitetty, että susi kesytettiin varta vasten metsästyskumppaniksi. Lahtisen vetämä tutkijaryhmä kuitenkin korostaa, että pyyntikumppanuus ei synny hetkessä, vaan lienee toteutunut vasta kun sudesta oli jo tullut koira.

”Metsästäjä-keräilijät pitivät sutta kumppaninaan useiden sukupolvien ajan, joten kesyyntyminen koiraksi mahdollistui”, Lahtinen sanoo artikkelista tehdyssä tiedotteessa.

Sudet kesyyntyivät koiriksi viimeisen jääkauden aikana vähintään 15 000 vuotta sitten. Artikkelissa osoitetaan, että kaikki jääkausiajan koiralöydöt ovat kylmiltä alueilta, enimmäkseen Euroopasta. Näyttää siis siltä, että sudet kesyyntyivät alueella, jossa riista oli talvikauden perusravintoa.

Lahtisen vetämässä tutkimuksessa osoitetaan, että ihmisen arktisilla ja subarktisilla alueilla pyytämästä riistasta jää yli proteiinipitoista ravintoa. Sitä taas ihminen ei pysty käsittelemään kuin osaravintona. Maksa ei pysty hoitamaan näin suurta valkuaismäärää. Vereen kertyy liikaa aminohappoja, ammoniakkia ja insuliinia.

Sudet ovat lihansyöjiä ja niiden kyky käsitellä proteiinia on meitä sekasyöjiä parempi. Teorian mukaan ihminen olisi valikoinut saaliista rasvaisia osia, ja ylimääräinen usein vähärasvaisin liha olisi tarjottu susille. Susille siis tarjottiin sellainen osa pyydetystä ravinnosta, jota ihminen ei pystynyt hyödyntämään. Näin susi olisi kesyyntynyt. Varhaiset koirat olisivat sitten olleen ihmiselle monenlaiseksi hyödyksi, esimerkiksi avuksi vartiotehtävissä ja myöhemmin kumppaneina metsällä.

Tutkimuksessa olivat mukana Maria Lahtinen (Ruokavirasto ja Helsingin yliopisto), Suvi Viranta (Helsingin yliopisto), Kristiina Mannermaa (Helsingin yliopisto ja Tarton yliopisto), Sakari Salonen (Helsingin yliopisto ja Bordeauxin yliopisto) ja David Clinnick (Durhamin yliopisto ja Saint Mary’s College of California).

aineenvaihduntakesytyssusivalkuaisaineet

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!