Mikä mahtoi olla vaeltava toukka-armeija, joka viime elokuussa eteni määrätietoisesti keskellä metsää olevalla mökkitiellä Kuorevedellä?

Kulkue on niin sanottu aarremato, jota harvoin pääsee näkemään. Aarremato koostuu yleensä Sciara-suvun harsosääskien eli tuomaansääskien toukista, jotka liittyvät yhteen lähtiessään etsimään ruokaa tai koteloitumaan. Käärmemäinen muoto saattaa hämätä saalistajia ja säästää normaalisti kosteilla paikoilla eläviä toukkia kuivumasta.

Aikuisina tuomaansääsket, Sciara thomae ja S. militaris -lajit, ovat suuria eli lähes sentin pituisia. Ne ovat väritykseltään siipiä myöten mustia, räikeän kellanoranssia takaruumista lukuun ottamatta. Helpoimmin näitä lajeja näkee erilaisten rehevillä paikoilla kasvavien sarjakukkaisten kuten vaikkapa karhunputken kukinnoissa, joissa ne lukuisina oleilevat. Tällaisilla paikoilla aarrematokäärmeitä ei kasvillisuuden takia helposti huomaa.

Aikuisen harsosääsken elo on vain noin neljän vuorokauden mittainen – tutuimpia ryhmän edustajia lienevät pienet kukkapurkeissamme pyörivät sääsket. Suurin osa harsosääskistä elää maaperän karikkeessa ja sienirihmastoissa.

Monien harsosääskilajien taksonomia ja biologia on monimutkaista ja erityisesti naaraiden tunnistaminen on hankalaa. Siinä mielessä onkin harmittavaa, että suuri osa Sciara-suvunkin yksilöistä on naaraita, joita ei helposti pysty määrittämään lajilleen.