Joka vuosi sama juttu. Vaikka sovitaan, että joulupöydän antimia voisi hyvin karsia, ei lopulta olekaan mitään, mitä karsia. Yksi tykkää perunalaatikosta, toinen maksalaatikosta. Kolmannelle ei tule joulua ilman rosollia. Kun jouluateria on syöty ja ruokia koetetaan saada mahtumaan jääkaappiin, rosollikuppi on vajennut puolitoista lusikallista. Järki käteen! Se on paras neuvo jouluun valmistautumisessa niin lahjoissa, ruuassa kuin muissakin askareissa.

Lahjaostoksilla tavarataloissa menee helposti paljon aikaa ja rahaa. Lahjat kannattaakin suunnitella hyvissä ajoin, jotta välttyisi turhilta paniikkiostoilta. Aineettomat elämys- tai hyväntekeväisyyslahjat ovat suosittu ja helppo vaihtoehto ja niissä on paljon valinnanvaraa: avantouinti, kansallispuistoretki, kynttiläillallinen, observatoriokäynti, teatteriliput, pala ikimetsää, kutupaikka taimenelle… Vain mielikuvitus on rajana! Jos haluaa kuitenkin muistaa läheistä perinteisellä paketilla, kotimaisuus on suurimmalle osalle suomalaisista tärkeä tekijä lahjaa valitessa. Itse tehdyt lahjat ovat tietysti kaikkein arvokkaimpia.

Käytämme jouluvalmisteluihin keskimäärin 500 euroa, josta 70 prosenttia menee lahjoihin. Lahjavalinnoilla voi siis hyvin vaikuttaa myös kansantalouteen hankkimalla mieluummin kotimaisen ja kestävän tuotteen tai palvelun.

Lahjapaketillakin on väliä. Moniväriset joulupaperit ovat kertakäyttötavaraa ja joutuvat seka- tai energiajätteeksi heti aattoiltana, mutta jos lahjat pakkaa paperisiin tai kankaisiin lahjapusseihin, ne voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Aikakauslehdistä ja vanhoista seinäkalentereista saa myös hienoja käärepapereita. Sanomalehteen tai ruskeaan paperiin kääräistyn lahjan saa näyttämään tyylikkäältä, kun sitaisee siihen värikästä paperinarua kaveriksi.

Suomalaiset viettävät joulunsa mieluiten kotona. Noin 80 prosenttia meistä kotoilee joulun ja sama prosenttimäärä lähettää perinteisiä joulukortteja. Perinteisten postikorttien sijaan voi ainakin osan korteista lähettää sähköisenä tervehdyksenä. Ainoa huono puoli niissä on, että vastaanottaja ei voi askarrella niistä seuraavana jouluna pakettikortteja.

Joulupöydän ruokalistaa on syytä miettiä tarkkaan. Pöydän ei tarvitse notkua kaiken maailman herkuista, vaan sen voi mitoittaa syöjien mieltymysten ja määrän mukaan. Kotimaisista juureksista saa maistuvia kasvisruokia, ja muissa lisukkeissa voi valita vaikkapa luomulinjan. Kinkku on perinteisesti joulupöytien kunkku, josta voi ostaa myös luomuversion – tai kokeilla sen tilalla vaikkapa hirvi- tai poropaistia.

Joulun kaupallistumisella on pitkät perinteet, jotka toivottavasti muuttuvat yhä enemmän tunnelman, elämysten ja kokemusten hankkimiseen tavaran sijasta.

Vuoden 1931 Kotilieden joulu -lehdessä jo ihmeteltiin, muuttuuko joulu pelkäksi kaupalliseksi juhlaksi: ”Ellemme usko, että joulu on jotakin todellista, on narripeliä, että vietämme sitä. Mutta jos me ymmärrämme sen arvon, niin viettäkäämme sitä tämän arvon mukaisesti. Ei siivoamalla, keittämällä, paistamalla ja häärimällä kuoliaaksi, vaan ajattelemalla ja tutkimalla sen voimia ja salaisuuksia.”

Jouluisia ekovinkkejä

• Anna lahjaksi aikaa, elämyksiä, palveluita tai itse tehtyjä tuotteita.
• Paketoi lahjat uudelleen käytettäviin lahjapusseihin tai -laatikoihin.
• Lahjapaperiksi sopivat myös aikakaus- ja sanomalehden sivut.
• Käytä koristeluun luonnon antimia: omenoita, havuja ja puolukanvarpuja.
• Sammuta jouluvalot yöksi, suosi ledvaloja.
• Valmista jouluruokaa kotimaisista juureksista.
• Suosi luomu- ja lähiruokaa.
• Keitä riisipuuron sijasta ohrapuuroa.
• Hyödynnä uunin jälkilämpö ruuanlaitossa.
• Tee haudalle jäälyhty tai lumilyhty.
• Valitse soija- tai mehiläisvahapohjaisia kynttilöitä.
• Vie tuikut energia- tai sekajätekeräykseen, aivan puhtaat kupit pienmetallikeräykseen.
• Muista eläimiä, pikkulinnuille ruokaa joulunakin!
• Pysähdy nauttimaan tunnelmasta ja yhdessäolosta!