Vahtikoira: Puhtaampaa ilmaa
Lasken kesäisin lintuja läntisellä Ahvenanmaalla. Kesäpäivä on merensininen. Kaunis ilma on tiennyt myös sitä, että lintuasemasaaren länsipuolella laivareitin yllä kelluu kellanruskea vana. Ikkunasta vilkaisemalla on nähnyt, miten saastuttamisen säännöt ovat merellä aivan erilaiset kuin maalla. Laivat ovat saaneet polttaa raskasta polttoöljyä, jossa on enimmillään useita prosentteja rikkiä, ja Itämerelle muutamia vuosia sitten tulleiden rajoitustenkin jälkeen prosentin verran.
Tammikuun alussa kaikki muuttui. Rikkipitoisuuden ylärajaksi tuli 0,1 prosenttia. Se on vieläkin sata kertaa niin paljon kuin maalla sallitaan, mutta sisämerellemme on tullut joku tolkku ilman saastuttamiseen. Samanlaisen suojan saivat Pohjanmeren partaat ja Pohjois-Amerikan laajat rannikkoalueet.
Rikkisäädökset tehtiin ihmisen suojaamiseksi ilmansaasteilta. Kun pienhiukkasten määrä ilmassa laskee, vähenevät myös ennenaikaiset kuolemat. Hengityselinsairauksista kärsivien elämä helpottuu. Suomenkin etelärannikon kaupunkien ilmanlaatu kohenee useilla prosenteilla. Lapseni hengittävät hiukan parempaa ilmaa kuin ennen.
Edut ovat selvät, mutta rikkidirektiivillä on ollut kriitikkonsa, sillä laivojen polttoaine paitsi puhdistuu myös kallistuu. EU:n parlamentti oli terveyden puolella äänin 606–55.
Pelonlietsojat maalailivat, että vähärikkisen polttoaineen hinta nousee tämän vuoden alussa, kun kysyntä äkkiä kasvaa. Hinta ei noussut, vaan se on laskenut kesän 950 dollarin tienoilta noin 600 dollariin tonnilta, ja lasku jatkui jyrkkänä tammikuussa.
Taustalla on raakaöljyn hinnan romahdus. Vähärikkinen polttoaine maksaa nyt saman kuin raskas polttoöljy vuosi sitten. Polttoainekulut eivät siis kasvaneet, vaikka tietysti ne olisivat vielä alhaisemmat, jos yhä ajettaisiin vanhaan malliin. Hinnanlasku voi olla tilapäinen, mutta se vei dramatiikan asiasta.
Taloushyötyä uusista polttoaineista tuli, kun ainakin Tallink Silja vaihtoi tankkauspaikkansa Suomeen, jossa Neste Oil tarjosi hyvää sopimusta. Laivojen koneet käyvät entistä puhtaampina, sillä polttoaineesta poistui rikin ohella kosolti tuhkaa ja heikkolaatuisia hiilivetyjä. Polttoainetta kuluu aiempaa vähemmän.
Varustamot myös ”pyrkivät laskemaan pitkien rahtimatkojen kuljetuskustannuksia paremmalla rahtiliikenteen johtamisella, tonniston tehokkaammalla käytöllä, alusten suunnittelulla ja paremmalla polttoainetehokkuudella muun muassa ajamalla hitaammin”, kuten Finnlinesin Emanuele Grimaldi kertoi Tekniikka ja Talous -lehdessä jo pari vuotta sitten.
”Finnlines pitää tätä haastetta mahdollisuutena”, Grimaldi sanoi viime joulukuussa Shippingwatch-verkkolehdelle.
Mahdollisuuksia näki myös Viking Line, kun se rakennutti kaasulla kulkevan Grace-aluksensa. Sitäkin on siis rikkidirektiivi: uutta yrittämistä, entistä raittiimpi ilma hengittää ja kirkkaampi näkymä merelle.