KESKI-SUOMEN maakuntahallitus päätti äskettäin esittää, että alueen maakuntakaavasta poistetaan jatkossa merkinnät, joilla osoitetaan aluevarauksia vielä toteutumattomille suojelualueille.

Tätä perusteltiin maakuntakaavan rakentumisella biotalouden edistämiselle, jolle kaikki muut tavoitteet alistetaan. Maakuntahallitus ei vihaa vain luontoa. Poistolistalla on myös maakunnallisesti arvokkaita kulttuurikohteita.

Maakuntahallitus kulkee laittomuuden teillä. Maakuntien maankäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niihin kuuluu muun ohella, ettei ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita pirstota, ja että vesi- ja rantaluonnon suojelun kannalta oleelliset alueet huomioidaan. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää maakuntakaavalta ekologista kestävyyttä ja luonnonarvojen vaalimista.

Keski-Suomen maakuntahallitus ei ole ainokainen. Monella muullakin maakuntaliitolla on ollut pyrky kipata luonnonsuojelun tarpeet yli laidan. Etelä-Pohjanmaalla ollaan lisäämässä valtavasti polttoturvealueita vaihemaakuntakaavaan, mutta suojelua ei edistetä.

Näin käy tarkoituksella, sillä hallitus on lisännyt maakuntien päätösvaltaa ympäristöasioissa. Maakuntakaavoituksen tasoa heikennettiin alkuvuodesta 2016, jolloin luovuttiin maakuntakaavojen vahvistamisesta ympäristöministeriössä. Linja uhkaa jatkua koko maakuntahallinnon mullistuessa.

 
LAKIESITYS maakuntavaltuustoista ja -hallituksista siirtäisi niille kaikki nykyisten maakuntaliittojen lakisääteiset tehtävät. Ne saisivat myös pääosan nykyisten Ely- ja TE-keskusten käsittelemistä asioista. Lakiluonnoksen mukaan ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan Ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista uuteen valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon.

Noistakin asioista vesien ja merensuojelun tehtävät siirtyisivät kuitenkin maakunnille. Se on iso potti, sillä usein suuret teolliset hankkeet ovat ongelmia erityisesti vesiensuojelun osalta.

 
MUTTA SYNTYYKÖ ympäristölupavirasto, jonne alan asiantuntemus kootaan? Lakipaketin lausuntokierros päättyi marraskuussa. Se ei sisältänyt lakiesitystä valtion aluehallintovirastosta, vaan asiasta ollaan päättämässä juuri tämän lehden mennessä painoon. Monet maakuntaliitot ja kunnat vaativat kaikkien ympäristökysymysten siirtämistä maakuntahallinnolle. Tämä siksi, ettei hallinnon sisällä kukaan väittäisi vastaan maakuntasatraappien ajaessa hullutuksia.

Järkevän politiikan ehto kuitenkin on erilaisten näkökulmien pääseminen esille. Ympäristöministeriön perustaminen vuonna 1983 vakiinnutti ympäristönäkökulman valtionhallintoon, mutta viimeiset 10 vuotta on ollut ympäristöhallinnon tuhoamisen aikaa.

On suuri vaara, että ympäristönäkökulman alasajo jatkuu maakuntahallintoa luotaessa. Lyhytnäköiset edut nostetaan etusijalle. Fiasko nimeltä Talvivaara kertoo mitä tapahtuu, kun ympäristöhallinto lamautetaan.

Mikko Niskasaari
Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja.