LÄHES VIIDENNES ostetuista henkilöautoista on Norjassa sähköautoja, ja maassa on jo noin 70 000 täyssähköautoa. Viime vuonna määrä kasvoi 31 000:lla. Tanskassa rakennettiin juuri Pohjoismaiden suurin, 61 000 kilowatin aurinkosähkövoimala. Ruotsi tuotti viime vuonna tuulella sähköä melkein yhtä paljon kuin Suomi ydinvoimalla.

Suomesta tällaisia uutisia ei ole kerrottavana.

Meillä on 700 täyssähköautoa. Aurinkosähkössä Suomen suurimpia ovat Oulun 400 kilowatin ja Helsingin kevääksi valmistuva 800 kilowatin laitos. Ero naapureihin on huikea.

Suomi on jäänyt katsomaan sivusta, kun muissa Pohjoismaissa rakennetaan modernia energiajärjestelmää.

Juha Sipilän hallitus ei tuo muutosta asiaan. Tuulivoiman jo hyvän etenemisen hallitus päätti ohjelmassaan jäädyttää, eikä avauksia aurinkoenergian tai sähköautojen puolesta ole tulossa. Öljyn käyttö näyttää kääntyneen viime vuonna kasvuun. Öljy on saanut uutta suosiota, sillä hallitus ei ole verotuksella jarruttanut öljytuotteiden hinnan laskua.
 

SIPILÄN HALLITUKSEN energiapolitiikan ytimessä ei ole päästöjen vähentäminen tai edullinen energia.

Hallituksen energialinjaukset on rakennettu puun ja turpeen käytön suosimisen ympärille. Turve on fossiilista energiaa. Bioenergian lisääminen on puolestaan nykyisin maailmalla vastatuulessa, koska tutkimus on tuonut esiin sen haitat.

Euroopan lintujensuojelujärjestö BirdLife ja Euroopan kansallisten ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä EEB näkevät, että bioenergian hallitsematon lisääminen on uusi vaara luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ilmastohyödyt ovat kyseenalaiset.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio piti äskettäin Yle1:n Prisma Studio -tiedeohjelmassa suurena väärinkäsityksenä sitä, että bioenergia olisi avuksi akuutin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyöty ei ehdi tulla, sillä puun poltossa vapautuu hiiltä, joka olisi metsässä säilynyt varastossa lahoamatta kymmeniäkin vuosia.
 

TOIVOTTAVASTI hallitus kuuntelee tutkijoita. Nyt Suomen uusiutuvien politiikka on puun varassa. Koska tiede ei pidä puuta hiilineutraalina, politiikka vaikuttaa sinisilmäiseltä.

Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt vaativat biomassaa mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään. Ne peräävät rajoja ja kestävyyskriteereitä biomassan polttamiselle niin, että vain vähäpäästöistä bioenergiaa tuetaan päästökaupassa. Tämä edellyttää todellisten ilmastovaikutusten arvioimista.

Todellisuus on metsässä vastassa hallitusta muuallakin. Kiusalliset tutkijat ovat huomanneet, että hakkuiden kasvattaminen lisää ilmastopäästöjä. Nykyinen suuntaus tehdä puusta ennen kaikkea sellua johtaa nopeisiin päästöihin, sillä paperi- ja pahvituotteet ovat lyhytikäisiä.

Vahtikoira-palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin.

uusiutuva energiavahtikoira