Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.

Nikkelirikasteen tuotantolukuja ei ole tänä vuonna nähty. Vuonna 2014 tuotanto toimi vuoden 2013 kasoissa epätyydyttävästi. Kun malmista otettiin suunnittelukriteerien tahtiin nikkeliä jalostukseen, kasoissa kiertävä liuos laimeni litkuksi. Jotain kertoo se, että Kauppalehti kertoi viime kuussa (15.7.2015), että kun rikastetta nikkeliksi jalostaneen Harjavallan tehtaan ostosopimus raukesi viime syksyn konkurssissa, konkurssipesä ei ole sitä pyrkinyt uusimaan.

Louhinnan valmistelun maksaa valtio. Ennen kesälomaansa eduskunta hyväksyi Juha Sipilän hallituksen ensimmäisen lisätalousarvion, jossa Talvivaaran kaivoksen toimintaan osoitettiin 112 miljoonaa euroa. Yhteensä valtio on sijoittanut laitokseen eri tavoin yli puoli miljardia euroa.

Avolouhoksen avaamista perustellaan merkillisesti sillä, että se on vesiongelman hoitoa. Asia selviää MTV3:n hankkimasta, alun perin salaiseksi leimatusta lausunnosta, jonka laati työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaaratoimisto (toimisto perustettiin kahdeksanhenkisenä 2014). Mutta malmin paljastaminen myös lisää vesiongelmaa, sillä se on otettava esiin saastuneen veden alta. Kun se paljastetaan, menetetään melko turvallinen saastuneen veden varasto.

Tätä Talvivaaratoimiston lyhyessä lausunnossa ei sanota. Siinä ollaan huolissaan kasojen lämpötilasta ja veden vapautumisesta kasoista, jos uutta malmia ei saada ja vedotaan konsulttilausuntoon, jonka laatija jollain kumman perusteella salataan– mutta mitään ei sanota siitä, mihin tuo louhoksen avattavassa osassa oleva saastunut vesi on tarkoitus panna. Itse konsulttilausunto on edelleen salainen.

Salailu on voimissaan, vaikka kaikki toimii valtion varoilla. Veronmaksajat eivät saa selitystä sille, miksi kaivostoiminnan käynnistäminen olisi ympäristöteko ja vesitaseen pelastaja. Asiaa tunteva voi päätyä myös toiseen lopputulokseen. Nyt olisi sopiva aika laittaa toiminta koipussiin ja jatkaa pienimuotoista koerikastusta ja ympäristösaneerausta. Malmikasat ovat ehtyneet, ja on otollinen hetki siirtää ne loppusijoitukseen.

Jos uuden malmin louhinta aloitetaan, valtio sitoutuu kannattamattoman toiminnan pyörittämiseen ja maksaa lopulta myös kaivoksen sulkemiskustannukset. Nikkelin hinta on erittäin alhainen. Talvivaara on tuotantotekniikkansa takia kannattava vain korkealla nikkelin hinnalla. Sellaista ei ole näköpiirissä.

Talvivaaravahtikoira