Olen seurannut Talvivaaran kaivoshanketta alusta asti kuvaaja Tommi Taipaleen kanssa. Reportaasejamme on julkaistu useissa valtakunnallisissa lehdissä ja kuvistamme on koottu näyttelyitä. Vuonna 2009 teimme Talvivaarasta radiodokumentin ja parhaillaan työstämme kaivoksesta dokumenttielokuvaa yhdessä Mika Koskisen kanssa.

Tunnelma kaivoksella on vuodesta 2007 kääntynyt päälaelleen. Alun innostus ja hype on vaihtunut epätietoiseen odotukseen ja kiusaantuneeseen välttelyyn. Myös kaivosyhtiön suhde julkisuuteen on muuttunut. Olennainen käänne tapahtui marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan jätevesivuodon aikana, jolloin toimittajia muun muassa turvallisuuteen vedoten estettiin kuvaamasta tapahtumia.

Tänä vuonna yhtiö on pyrkinyt sulkeutumaan julkisuudelta lykkäämällä toistuvasti tilinpäätöksensä julkistamista sekä pyytämällä Ely-keskusta salaamaan vastineensa vesienhallinnasta esitettyihin vaatimuksiin.

Tällä hetkellä kaivos on käytännössä täysin pysähdyksissä metallitehdasta lukuunottamatta. Halusimme dokumentoida myös tämän vaiheen, koska se on hyvin olennainen kaivoksen tarinan kannalta – jatkui tarina sitten miten tahansa.

***

Yhtiö kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta meitä ja perusteli päätöstään muun muassa näin: ”Talvivaara ei myönnä kuvauslupaa työparille Sampsa Oinaala – Tommi Taipale, koska työparin aiemmissa Talvivaara-tuotoksissa on ollut virheellisiä, tarkistamattomia ja yhtiölle vahingollisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ennen julkaisua ei ole pyritty tarkistamaan…”

Yhtiö viittaa Seura-lehdessä vuonna 2012 julkaistuun Talvivaaran ex-työntekijän haastatteluun. Samat väitteet on esitetty muuallakin, eikä niiden paikkansapitävyydestä ole päteviä todisteita suuntaan tai toiseen, toisin kuin yhtiö antaa ymmärtää.

Talvivaaran suurin omistaja on Suomen valtio. Yhtiö on aiheuttanut mittavia ympäristöongelmia. Muun muassa näiden asioiden vuoksi yhtiöllä on mielestäni velvollisuus avoimuuteen. En ymmärrä toimittajien tai tiedotusvälineiden asettamista keskenään eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, ovatko ne esittäneet ”yhtiölle vahingollisia väitteitä”.

Siksi lähdimme ottamaan kaipaamamme kuvat ilman yhtiön lupaa.

Vaikka kaivosalueella liikkumista on rajoitettu vuoden alusta alkaen sisäministeriön asetuksella, ei kaivosalueen rajaa ole merkitty maastoon lainkaan, saati aidattu. Saavuimme alueelle hiihtäen metsiä pitkin. Kiinnitimme erityistä huomiota omaan turvallisuuteemme.
Emme käyneet rakennetuilla alueilla, vaan liikuimme metsää pitkin.

Keskellä työpäivää keskellä viikkoa kaivoksella vallitsi erämaan hiljaisuus. Ero oli huikea verrattuna aikaan, jolloin suuret koneet ajoivat jonoissa ja räjähdykset vavisuttivat maaperää. Aurinko paistoi ja suksi luisti.
Vierailumme aikana emme kohdanneet ketään ja poistuimme samaa tietä kuin tulimme.

Teksti: Sampsa Oinaala Kuvat: Tommi Taipale

Talvivaara