Teksti: Hanna Aho

Lokakuun lopussa kansalaisaloite lentoveron puolesta sai täyteen vaadittavan määrän allekirjoituksia, ja aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Päättäjien sekä liikenne- ja viestintäministeriön suhtautuminen lentoveroon on ollut nuiva. Lentäminen ja valtionyhtiö Finnair ovat vuosia olleet erityissuojelussa päästövähennyksiltä.

Lentoliikenteen, ilmastolle kaikkein haitallisimman liikkumismuodon, verottaminen ei kuitenkaan ole tavatonta. Euroopassa Saksa, Ranska, Itävalta, Iso-Britannia, Italia, Ruotsi ja Norja verottavat jo kansainvälisiä lentoja. Suomessa kotimaan lentoihin sovelletaan matalaa 10 prosentin arvonlisäveroa. Vielä 1990-luvulla valtion tuloja kasvattivat matkustaja­vero ja myöhemmin tilauslentovero.

EU-komission selvityksen mukaan koko EU:n laajuinen maltillinen lentovero vähentäisi lentoliikenteen päästöjä 10 prosenttia. Yhdeksän jäsenmaata onkin vaatinut komissiolta toimia lentoliikenteen verottamisen yhtenäistämiseksi ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi. Suomikin voisi olla mukana joukossa.

Lentoliikenteen kansainvälinen tavoite on päästöjen puolittaminen 2050 mennessä ilman, että alan kasvua rajoitetaan. Lentämisen vähentämisen sijaan ala vannoo vaihtoehtoisten polttoaineiden ja kansainvälisten markkinamekanismien eli kyseenalaisten päästökompensaatioiden nimeen.

Ilmastokriisin hillinnän sijaan biopolttoaineisiin luottaminen voi vauhdittaa ilmaston lämpenemistä. Tällä hetkellä halvimmat ja nopeimmin käyttöön tulevat vaihtoehdot lentoliikenteessä ovat palmuöljy- ja soijapohjaiset biopolttoaineet. EU-komission selvitys osoittaa, että ne aiheuttavat enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Kuitenkin Antti Rinteen hallitusohjelmassa linjataan lentokerosiinin 30 prosentin sekoitevelvoite vuoteen 2030 mennessä.

Palmuöljyn ja soijan lisäys lentokerosiiniin kansainvälisten ilmailujärjestön ICAO:n tavoitteiden mukaisesti voi aiheuttaa 3,2 miljoonan hehtaarin edestä trooppista metsäkatoa eli Belgiaa laajemman alueen menetyksen, arvioi Rainforest Foundation Norway. Tämä johtaisi viiden gigatonnin päästöihin, mikä on enemmän kuin Yhdysvaltojen vuosittaiset päästöt. Suomen lentoliikenteen biopolttoainetavoitteet voisivat aiheuttaa 48 miljoonan tonnin päästöt vuonna 2030, jos biopolttoaineen raaka-aineena käytettäisiin palmuöljyn rasvahappotislettä (PFAD). Tämä kumoaisi kaikilla muilla sektoreilla tehdyt päästövähennykset. Suomi on ainoa EU-maa, joka luokittelee PFAD:n jätteeksi ja nollapäästöiseksi.

Ilman lentoliikenteen määrän rajoittamista pieni ihmisjoukko käyttää kohtuuttoman osan jäljellä olevasta hiilibudjetistamme. Neljä viidesosaa maailman väestöstä ei koskaan nousee lentokoneeseen, mutta me kaikki tunnemme ilmaston lämpenemisen vaikutukset. On vain kohtuullista, että suomalaisten lentämiseen vaikutetaan, sillä meidän lentomatkamme aiheuttavat toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa asukaslukuun suhteutettuna.

Lentoliikenne on ollut suomalaisen ilmastopolitiikan pyhä lehmä. Sellaisille ei ole sijaa ilmastokriisin maailmassa.

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitosta.

ilmastokriisiilmastonmuutoslentoveropalmuöljy

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!