Arkemme on digitalisoitunut vauhdilla ja varsinkin 10–15 viime vuoden aikana tavat ja teknologiat ovat muuttuneet merkittävästi. Raskaan Teams-palaveripäivän jälkeen lähdetään palauttavalle lenkille Spotify kuulokkeissa tai ahmitaan suosikkisarjaa Netflixistä monta jaksoa putkeen. Helppoa, vaivatonta ja koukuttavaa!

Ympäristönkin kannalta digitalisaatio tuntuu äkkiseltään pelkästään hyvältä asialta; voihan esimerkiksi videokokoustamalla vähentää matkustelua. Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Ilmasto­hyötyjä kuvaavan, niin sanotun hiili­kädenjäljen lisäksi digitalisaatiolla on myös hiilijalanjälkensä.

Tietotekniikka-alan päästöihin on viime vuosina havahduttu. Aiheesta keskustellaan ja siitä tehdään yhä enemmän tutkimuksia ja selvityksiä. Tiedon hankkiminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä kysymys on monimutkainen. Yhteismitallisia mittareita vaikkapa videon katsomisen ympäristövaikutusten arviointiin ei ole.

podcast luonnon ääni

Luonnon ääni -podcast jakso 4: Miten vähentää digikulutuksen päästöjä?

Kuvaavaa on, että arviota tietotekniikka-alan sähkönkulutuksesta tulevaisuudessa on hankalaa antaa. Suunta on silti selvä: se on nouseva. Erään arvion mukaan vuonna 2035 ITC-alan osuus olisi jopa neljännes kaikesta sähkönkulutuksesta.

Vastuullisinkaan kuluttaja tai kissa­videoiden klikkailija ei helposti pysty hahmottamaan miten paljon sähköä, laitteita ja infrastruktuuria tarvitaan esimerkiksi yhden verkkovideon katseluun ja mitä kaikkea taustalla tapahtuu. Ener­giaa kuluu monessa eri vaiheessa. Koska kulutus ei välttämättä näy omassa sähkölaskussa, ongelma jää piiloon.

Askelia ympäristöystävällisempään suuntaan toki otetaan, kun laitteista ja yhteyksistä kehitetään energiatehokkaampia. Datan käyttö tosin lisääntyy niin hurjaa tahtia, etteivät energiatehokkuus­parannukset riitä estämään kulutuksen kasvua.

Yksi nyrkkisääntö onkin helppo antaa saman tien. Jokaisen digiarkeaan pohtivan on syytä syvällisesti ymmärtää, että kaikella kuluttamisella on energia- ja hiilijalanjälkensä. Digitaalinen kuluttaminen ei tee tästä poikkeusta.

Viisi vinkkiä digipäästöjen hillintään

1. Tarkkana laitekaupoilla

Kun ostat uutta digilaitetta, kiinnitä huomiota energian-kulutukseen ja huoltomahdollisuuksiin sekä siihen, miten pitkään ohjelmistopäivityksiä on saatavilla. Varmista myyjältä, voiko rikkoontunutta laitetta korjata.

2. Suosi kiinteää laajakaistaa

Tiedonsiirto kuluttaa valokuituverkossa huomattavasti vähemmän energiaa kuin mobiiliverkossa. Wifin käyttö lisää hiukan energiankulutusta, mutta oleellisinta on se, miten yhteys tulee kotiin.

3. Käytä laitteita fiksusti

Älä käytä montaa laitetta yhtä aikaa. Keskity elokuvaan, unohda sometus. Mieti, voisiko koko perhe kokoontua katsomaan striimattavaa sarjaa yhdessä sen sijaan, että kaikki tuijottavat omia ruutujaan.

4. Vähennä videoliikennettä

Internetin liikenteestä 80 prosenttia on videoita, ja ne kuluttavat myös eniten dataa ja sitä kautta energiaa. Suosi liikkuvan kuvan sijaan ääni- tai tekstiviestejä ja vähennä turhien videoiden katselua.

5. Kysy, vaadi ja haasta

Vaadi energiaystävällisempiä ja pitkäikäisempiä laitteita ja digitaalisia palveluja. Kysy, vaadi vastauksia ja anna palautetta. Lainsäädännöllä voi vaikuttaa, mutta myös kuluttajien vaatimuksilla on merkitystä.

Vinkit antoi Luonto ja arki -projektin asiantuntija Lotta Toivonen Sitrasta.

Kuva: Shutterstock

digikuluttajadigikulutusdigitaalinen jalanjälkidigitalisaatioLotta toivonenMarjo JääskäSitratietotekniikka

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.