Varsinainen ehdotusten tulva yllätti Suomen Luonnon toimituksen, kun Vuoden turhake -kisa julistettiin lokakuussa alkavaksi. Yksi ehdokas sai ylivoimaisesti eniten ääniä, miltei neljänneksen kaikista annetuista äänistä. Sen myös lehden toimitus valitsi yksimielisesti Vuoden 2011 turhakkeeksi: Flush & Go -vessapaperin huuhtohylsy.

Suurin elkein markkinoille lanseerattu vessanpöntöstä alas huuhdeltava rulla on Lotus Familyn uutuus, jonka tuotekehittely on yrityksen nettisivujen mukaan kestänyt yli viisi vuotta. Kaikki kuluttajat eivät ole sitä mieltä, että tuotekehittely olisi osunut aivan nappiin:

”Keksimällä keksitty tuote. Tuotteen markkinointi ohjaa väärään käyttäytymiseen, se on kierrätysvastainen. Se viestii, että jätteiden oikea lajittelu on hankalaa ja että on paljon helpompaa heittää tuote viemäriin kuin kierrättää se oikein. Jäte on ensisijaisesti hyödynnettävä eikä heitettävä viemäriin. Eikä varsinkaan sinne!” kirjoitti Anni Keinänen Helsingistä.

Eroon hankalasta riesasta

Lotus Familyn mukaan suomalaiset kierrättävät noin 40 prosenttia vessapaperirullista. Loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: ”Maailmanlaajuiset kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epäsiistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja melko usein jopa suoranainen riidanaihe kodeissa.”

Itse hylsy on valmistettu uusiutuvasta, biohajoavasta materiaalista, ja se vastaa neljää vessapaperiarkkia. Edelleen yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että hylsylle tehty täydellinen elinkaarianalyysi osoitti, että ympäristön kannalta ei ole väliä, käyttääkö tavallista vai huuhtohylsyä.

Turhakkeeksi valittiin siis periaatteessa ympäristöystävällinen tuote, mutta sen luoma mielikuva ja esimerkki eivät tue ekologista ajattelua.

”Hylsy on käyttökelpoista raaka-ainetta kartonkikeräykseen tai energiajakeeseen. Miksi se pitäisi vetää pöntöstä, kun viemäriputkiin eksyy muutenkin paljon ylimääräistä. Boikottiin koko tuote!” Miia Vuorisalo Espoosta perusteli valintaansa.

Terhi Saura Lohjalta nimitti huuhtohylsyä turhakkeiden esiäidiksi ja perusteli ehdotustaan: ”Vaikka olisi kuinka hajoava, niin ihmisiä ei saisi missään nimessä totuttaa siihen, että vessanpönttö on kätevä tapa hävittää asioita. Se aiheuttaa turhaa kuormaa vedenpuhdistamoille.”

Biohajoavia tuotteita ei pönttöön

Samaa mieltä ollaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuollon toimialalla, joka huolehtii pääkaupunkiseudun 1,1 miljoonan asukkaan jätevesien puhdistamisesta. Viesti on yksiselitteinen: biohajoavia tuotteita ei saa heittää vessanpönttöön, vaan niiden oikea osoite on biojäteastia.

”Vessanpönttö ei ole kodin lajittelukeskus, jonka äärellä kuluttaja miettii, että mitä kodin jätteistä hävittäisi pöntön kautta”, tuotantopäällikkö Mari Heinonen toteaa.

”Ajatusmalli siitä, että tuote tai tavara huuhdotaan viemäriverkkoon ja se katoaa virran viemäksi, on yleinen illuusio. Ei se mihinkään katoa. Huuhtohylsykään ei katoa kokonaan, vaan siitä jää kuitumassaa, joka voi kerääntyä viemäristöön tai päätyä jätemassaksi eli välppeeksi jätevedenpuhdistamolle. Se lisää puhdistamon kuormitusta.”

Välpe siivilöidään vedestä ja orgaaninen, liukoinen aine pestään pois. Sen jälkeen välpemassa puristetaan kuivaksi. Lopulta välpe viedään kaatopaikalle tai jätteenkäsittelylaitokselle poltettavaksi. Jäte käy siis läpi monta työvaihetta, jotta se edes voidaan kuljettaa eteenpäin.

”Käyttäisimme tämän rahan ja energian mieluummin perustehtävämme hoitamiseen, siis jäteveden puhdistamiseen orgaanisista aineista, ravinteista ja muista siihen päätyvistä komponenteista kuin biojätteen tai sekajätteen siivilöintiin”, Heinonen sanoo.

Kyse ei ole mistään pikkujutusta, sillä esimerkiksi Pohjoismaiden ja Suomen suurin jätevedenpuhdistamo Viikinmäessä Helsingissä puhdistaa noin 800 000 asukkaan jätevedet ja sinne kulkeutuu joka vuosi lähes miljoona kiloa pönttöön kuulumatonta kiinteää jätettä. Kun se puhdistetaan ja kuljetetaan poltettavaksi, kustannuksia kertyy yli 400 000 euroa vuosittain.

Valistus huuhtoutuu pöntöstä

”Olemme vuosikausia tehneet valistustyötä, että pönttö ei ole kuin sitä itseään varten. Kertaheitolla nämä vuosien työn tulokset huuhtoutuvat pois tällaisen ajattelun myötä. Kuluttaja voi mieltää, että pönttöön katoavat myös kodin muut, paljon hankalammat tapaukset kuten vaaralliset jätteet ja lääkkeet. Tätä mielikuvaa emme haluaisi vahvistaa”, Heinonen kertoo.

Keski-Euroopassa huuhdeltavien tuotteiden kirjo on laajempi ja se näkyy jo jätevedenpuhdistamoillakin.

”Meillä jätteen määrässä ei ole vielä näkynyt kasvua, mutta esimerkiksi tunneleihin kertynyt massa huuhtoutuu puhdistamolle vasta seuraavien rankkojen sateiden aikana. Selvää on, että puhdistamoita ei ole mitoitettu siihen, että muita jätejakeita aletaan siirtää puhdistamoiden hoidettavaksi.”

Sari Sarlio-Siintola Helsingistä kiteytti myös jätevedenpuhdistamoiden huolen omassa vastauksessaan:

”Huuhtohylsy vahvistaa ihmisten mielikuvaa wc-systeemistä yleiskaatopaikkana.”

Vaikka Lotuksen Flush & Go -huuhtohylsy kahmi suuren osan turhakeäänistä, saimme myös muita hyviä ehdokkaita. Kisan ikisuosikit mopoauto, vesiskootteri, muovikassi ja tupakka olivat taas listoilla.

Turhaketta ehdotti tänä vuonna 481 henkilöä, ja eri ehdotuksia saimme 229.

Lämpimät kiitokset kaikille kisaan osallistuneille! Heidän kesken arvottiin vaellusrinkka ja sen voitti Jaana Elmgren-Salmi Varkaudesta. Onneksi olkoon!

Laiska, laiskempi, kuluttaja

Vuoden turhake herätti selvästi tunteita. Monet huuhtohylsyä ehdottaneet olivat erityisen kiukkuisia tavasta, jolla tuotetta markkinoidaan – ikään kuin vessapaperihylsy olisi valtava ongelma, joka koskettaa ja harmittaa lähes kaikkia. Tuotteen valmistaja kehuu ratkaisseensa ongelman. Mainos vielä lupaa, että hylsystä saa helpotuksen myös elämäänsä.

Ei ole ongelma eikä mikään viedä tyhjä paperirulla pahvinkeräykseen, biojäteastiaan tai poltettaviin, mutta siitäkin voidaan tekemällä tehdä ongelma. Laiska ja tyhmä kuluttaja kyllä nielaisee syötin hylsyineen kaikkineen.

Onneksi me kuluttajat emme ole aivan niin surkeassa jamassa kuin mainoksista voisi olettaa. Me voimme olla viisaita ostopäätöksissämme ja ahkeria hyvien, ympäristöystävällisten tuotteiden lobbauksessa toisillemme.

Tiesitkö muuten, että vessapaperihylsyistä kertyy Suomessa arviolta 1500 tonnia jätettä vuosittain – ja että markkinoilla on myös hylsyttömiä vessapaperirullia? No, nyt tiedät.