Merentutkimusalus Arandan ja sen edeltäjän yli 40 vuotta jatkunut meren pitkä­aikaisseuranta kertoo, että happipitoisuus on laskenut Suomen eteläisillä meri­a­lueilla, erityisesti Suomenlahdella. Myös eläinplanktonin biomassa on Suomenlahdella alentunut merkittävästi. Kokonaisbiomassa on laskenut, sillä meren rehevöityminen suosii pienikokoisia lajeja, kuten vesikirppuja ja rataseläimiä.

Happiarvojen romahduksen vuoksi myös pohjaeläimet ovat vähentyneet jyrkästi Suomenlahdella.

”Pohjaan vajoava ruoka on heikkolaatuisempaa. Positiivista on se, että pohjan happitilanteen parantuessa pohjaeläimet palautuvat nopeasti”, sanoo Syken erikoistutkija Henrik Nygård.

Toivoakin on, sillä suuret hankajalkaisäyriäiset, jotka ovat tärkeää kalojen ruokaa, ovat lisääntyneet vuodesta 2024 lähtien.

”Hankajalkaisten määrän nousua on vaikea selittää. Mikäli sama trendi jatkuu tulevina vuosina, näemme ehkä muutoksia myös happi- ja suolaisuusdatassa”, sanoo Syken tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi.