Kaipaatko mukavia hetkiä nuotion äärellä iltahämärässä ja niiden päätteeksi lämpimään makuupussiin käpertymistä? Mutta löydätkö itsesi liian harvoin yön yli -retkeltä? Meistä useimman kohdalla tämä taitaa olla tilanne. Vapaapäivät täyttyvät helposti ohjelmasta, eikä maastoon lähtemiselle meinaa muka jäädä aikaa. Mutta eihän yön yli retkeily edellytä sitä, että on loma ja viikonloppu. Se onnistuu keskellä arkista työviikkoakin.

lähtö

Västerbyn ulkoilualueella voi kiertää Peikonmetsän kierroksen. Kuva: Elina Juva

Otimme syyskuun alussa varaslähdön Nuku yö ulkona -kampanjaan Suomen Luonnon toimittaja Riikan ja markkinointivastaava Elinan kanssa. Välittämättä sadetta povanneista sääennusteista lähdimme keskiviikkona työpäivän päätteeksi toimistolta kohti Västerbyn ulkoilualuetta Raaseporissa.

Olimme perillä reput selässä kuuden maissa. Heti ensi askeleilla tuntuivat työpäivä ja sen kiireet kaukaisilta. Huomion veivät metsän ihmeellinen hiljaisuus sekä matkan varrelle osuneet yllätykset, kuten selälleen kääntynyt kuoriainen ja toinen toistaan hauskemman näköiset sienet.

Laavupaikalle oli 3,5 kilometrin taival. Metsä oli antelias: tattiaika oli parhaimmillaan, ja saimme reitin varrelta kerättyä ainekset iltaruokaan. Iltayhdeksään mennessä olimme ehtineet uida alkusyksyn vielä uskomattoman lämpimässä järvivedessä, valmistella nukkumapaikat laavuun ja riippumattoon sekä valmistaa ja nauttia erinomaisen tattipastan.

Pimeän laskeuduttua keitimme teet, istuimme iltaa nuotiolla, herkuttelimme suklaabanaaneilla* sekä ihastelimme tähtikirkasta taivasta. Pilvet ja sateet olivat suunnanneet jonnekin toisaalle, ja ilta oli täydellinen.

tattipasta

Ilta-aterian ainekset, herkkitatit, löytyivät polun varrelta. Kuva: Elina Juva

Yön nukuimme kuka makoisasti, kuka hieman pyöriskellen, ja heräsimme aamun vielä hämärtäessä. Aamutoimien aikana päivä valkeni. Kävelimme parkkipaikalle, matkasimme kaupunkiin ja olimme toimistolla vähän yhdeksän jälkeen – ehkä hieman nuhjuisempina kuin normaalisti mutta sitäkin tyytyväisempinä.

Näinkin sen voi siis tehdä! Lyhyestä retkestä sai aivan yhtä paljon irti kuin pidemmästä. Retki sai oikeastaan aivan erityistä hohtoa siitä, että oli tavallinen arki-ilta.

laavu

Laavuun sai pedin pedattua nopeasti. Kuva: Elina Juva

Jos retkielämyksiä kaipaa elämäänsä lisää, niitä saa järjestettyä kiireenkin keskellä – pitää vain tinkiä ajatuksesta, että retkeilyn pitää olla aina Retkeilyä isolla r:llä. Iltateet voi käydä nauttimassa läheisellä rantakalliolla, aterian voi kokata lähimmällä nuotiopaikalla ja jos omistaa retkiriippumaton, voi siinä käydä loikoilemassa vaikka lähimmässä puistossa.

Paljon saa irti siitä, että lähtee ihan lähelle tai lyhyemmäksi aikaa – ehkä suhteellisesti enemmänkin kuin suureellisesta retkestä. Ja ainakin paljon enemmän kuin siitä, että jää kotiin.

Aina kannattaa lähteä luontoon!

 

* Suklaabanaanit, klassinen nuotiojälkiruoka, syntyy seuraavasti: Leikkaa banaanin sisäreunaan pituussuunnassa viilto ja työnnä siitä noin 5 suklaapalaa banaanin sisään. Kääri banaani folioon ja aseta nuotion lämpöön. Sopivan ajan kuluttua banaani on pehmentynyt ja suklaa sulanut. Avaa folio varovasti ja kaiva herkku kuoren sisältä lusikalla. Nauti!

retkeilysyksyyöpyminen