Tuntomerkit: Pienin uikku, huomaamaton, hillityn värinen uikku, helpoin löytää talven sulilta. Nokan tyvessä valkoinen, hieman vihertävä laikku. Talvella muiden uikkujen tapaan tummempi selästä ja vaaleahko vatsapuolelta.

Elintavat: Hyvin piileskelevä umpeen kasvavien lampareitten lintu. Osa kannasta talvehtii.

Ravinto: Pienet kalat, nilviäiset ja muut selkärangattomat.

Lisääntyminen: Pesä kelluvalla alustalla, aika näkymättömissä. Pesässä 2–8 munaa.

Levinneisyys ja runsaus: Äärimmäisen vaikea nähdä kesällä. Livertävänoloinen ääni voi paljastaa umpeen kasvavilta lammilta ja lahdilta. Pesimäkannan arvio 10–30 paria etelässä, kaakossa ja lännessä. Erikoisuutena talvehtiminen sulissa, jolloin helpompi löytää. 

Tiesitkö, että pikku-uikun esiintymisalue on hyvin laaja, sitä tavataan Etelä-Afrikkaa ja Aasiassa Uutta Guineaa myöten. Suomessa se on pohjoisrajallaan, pesivänä tulokkaana vasta noin puoli vuosisataa. 

Kuva: Samuli Haapasalo