Suomen Luonnon lukijoiden pieniä ja suuria luontotekoja
Suomen Luonto keräsi kesällä 80-vuotisjuhlavuotensa tiimoilta suomalaisten tekoja luonnon hyväksi. Lukijoita pyydettiin lähettämään kertomuksia ja kuvia omista – niin isoista kuin pienistäkin – teoista ja päätöksistä luonnon hyväksi.
Luontotekoja kertyi verkkosivujemme karttapalveluun kesän aikana yli 120 ympäri Suomea.
Oli hienoa huomata, miten monenlaisia asioita luonnon hyväksi tehdään.
Tekoja omassa pihassa ja puutarhassa
Moni luontotekonsa lähettänyt on tehnyt muutoksia omaan toimintaansa pihalla, puutarhassa tai mökillä. Etenkin linnunpönttöjen nikkaroiminen ja huoltaminen, pörriäishotellit ja pölyttäjäystävällisten kasvien istuttaminen ovat innostaneet ihmisiä. Moni kertoo perustaneensa myös ketoja tai niittyjä perhosia ja muita hyönteisiä varten.
”Olen jättänyt osan tontistani luonnonniityksi ja tänä keväänä aloin tehdä niityn reuna-aidaksi lahopuuaitaa. Aitaan lisään oksia sitä mukaa, kun niitä pihaltani kertyy lisää.” Annukka, Villähde.
”Olen valinnut kukkapenkkiin pörriäis- ja perhosystävällisiä lajeja, joita kukkii keväästä syksyyn.” Paula, Vaajakoski.
Aloin rakennella kesän alussa lahoaitaa mökille, rantapolulle, kertoo Tuomas Ojala.
”Perustimme keväällä mökille parin sadan neliön kokoisen kukkaniityn pörriäisille. Niitty on kesän ajan kuhissut kimalaisia ja perhosia.” Joakim, Hämeenlinna.
”Olen eläkepäivieni ratoksi rakennellut keväisin pörriäisille hotelleja noin 30 kpl. En ole tehnyt niitä myyntiin vaan vien aina tuliaisina paikkoihin joissa niistä voisi olla apua.” Jarmo, Valkeakoski.
”Osa pihastani on ollut jo usean vuoden niittynä. Perustamisvaiheessa kylvin siihen kotimaisten niittykasvien siemeniä. Niitän alueen viikatteella aina vasta loppukesästä.” Arja, Kerava.
Kuiva kesä on saanut ihmiset myös muistamaan pihapiirin siilejä ja lintuja juoma-astioin. Monin paikoin pihaa ei trimmata liian huolellisesti, jotta vaikkapa siileille jää rauhallisia ja reheviä alueita.
“Kesällä 2020 rakensimme siilille talvipesän- hieman epäuskoisina, näinköhän toimii. Nyt heinäkuussa 2021 näimme peräti kaksi siiliä, emon ja poikasen, talollaan. Ruuaksi tarjosimme vähän turvotettua kissan ruokaa.” Ella, Tammela.
Hyttyskarkotteista ja niiden ympäristövaikutuksista kesällä käyty keskustelu sai monet luopumaan kaasulla toimivista hyttyskarkottrista puutarhassa kokonaan.
”Laitoin perinnöstäni 41 ha metsää ja suoalueen suojeluun.” Kuva: Tanjariitta Anttila
Luontotekoja omassa lähiympäristossä
Saimaalla mökkeilevät ovat jättäneet verkot pois kalastusarsenaalistaan ja keskittyvät norppaystävälliseen kalastamiseen. Roskia moni ilmoittaa keränneensä niin lähimetsästä kuin retkipoluiltakin.
”Kerään roskat ja tupakantumpit mukanani olevaan pussiin.” Eeva-Liisa, Joensuu.
”Olen muutaman vuoden kiskonut jättipalsamia pois ja nyt lehtopalsami on valloillaan.” Mervi, Oulu.
”Olen kerännyt Tuusulan metsistä ja pelloilta roskia tämän kevään ja kesän aikana yhteensä 350 isoa muovikassillista.” Tuula, Tuusula.
Tietoisuus haitallisista vieraslajeista ja niiden torjumisesta on selkeästi tavoittanut monet. Osallistujat ovat torjuneet lähiympäristössään muun muassa kurtturuusua, lupiinia ja espanjansiruetanaa. Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa muilta lajeilta.
Vaikuttamistyötä ja metsien suojelua
Suomalaiset ovat tehneet muutoksia myös omassa arjessaan, esimerkiksi vaihtaneet auton pyörään lyhyillä matkoilla ja suosivat kasvisruokaa. Kierrätys ja kirpputorit ovat osa elämäntapaa, jossa pyritään pohtimaan omia kulutustottumuksia ympäristön kannalta.
Muutama osallistuja kertoo tehneensä tärkeää vaikuttamistyötä luonnon puolesta niin lähipiirissään kuin kaupallisten toimijoidenkin mukaan saamiseksi.
”Laitoin palautetta kauppaketju Halpa-Halliin talipallojen muoviverkoista ja pyynnön, etteivät he enää myisi verkollisia palloja. Kauppaketju lähti haasteeseen mukaan, ja he lupasivat vanhojen varastojen loputtua myydä enää vain verkottomia talipalloja.” Tanja, Kannus.
”Lasteni kasvatus kohdata luonto ihmeellisenä kokonaisuutena, jota kunnioittaa ja arvostaa. Pihastamme löytyy yhdessä rakennetut ötökkähotellit, rehoittavat kukkamaa, lintujen pöntöt tinteistä pöllöön sekä vesipisteet pitkillä helteillä. Kaikessa lapseni ovat olleet mukana ja seuraamassa uteliaana. Toivon todella että lapsena saadut kokemukset, retket jne. kantavat aikuisuuteen ja luontoa kunnioittavaan luontosuhteeseen.” Soile, Vampula.
”Olen kirjoittanut mielipidekirjoituksia sekä yrittänyt sosiaalisessa mediassa herätellä ihmisiä arvostamaan ja puolustamaan lähimetsiämme moottoritiehankkeilta ja kaavoituksilta sekä allekirjoittamaan adressin laajan metsäalueen säilyttämisen puolesta.” Teemu, Sääksjärvi.
Mikä on paras luontotekosi?
Omaa metsää omistavat ovat innostuneet suojelusta. Metsänomistajat voivat myös vaikuttaa hakkuillaan luonnon monimuotoisuuteen esimeriksi suosimalla jatkuvan kasvatuksen menetelmää avohakkuiden sijaan.
”Olen laittanut korvauksettomaan suojeluun 15 hehtaaria suota ja metsää.” Eliisa, Viekjärvi.
“Laitoin perinnöstäni 41 ha metsää ja suoalueen suojeluun.” Tanjariitta, Forssa
Työ ja teot luonnon puolesta jatkukoon! Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä pieniä tai isoja tekoja, jotka auttavat luontoa.
Myös 80-vuotias Suomen Luonto -lehti on jatkaa työtään luonnon puolesta. Lehti lisää luontotietoutta ja luonnon arvostusta yli 150 000 lukijan ja yli 200 000 sosiaalisen median seuraajan keskuudessa ja toimii suomalaisten luonnonystävien kohtaustapaikkana. Ympäristöaiheemme nostavat keskusteluun myös niitä vakavia haasteita, jotka uhkaavat luontoa ja sen monimuotoisuutta. Kaikki lehden tuotot käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
Luontotekonsa kartalle lisänneiden kesken arvottiin kassillinen luontokirjoja. Onnetar suosi Sari Heijastoa. Onnea!