Luontoillassa selitettiin, että mustat kyyt pysyvät paremmin lämpiminä kuin harmaat. Miksi mustat kyyt eivät ole syrjäyttäneet muun värisiä lajitovereitaan vaan ovat aika harvinaisia?

Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä ja lämpö on niille elintärkeä tekijä. Kyylle lämmöllä on eniten merkitystä varhain keväällä, kun se matelee esiin talvehtimiskolostaan jostakin syvältä louhikosta tai juurenonkalosta.

Koiraat paistattelevat joillakin kivikkoisilla etelärinteillä, kunnes niiden siittiörauhaset kypsyvät. Naaraat ilmaantuvat pari kolme viikkoa myöhemmin, ja varsinainen pariutumiskausi alkaa. Ne koiraat, jotka ovat viileissä oloissa nopeimpia ja aktiivisimpia, pääsevät useimmin parittelemaan naaraiden kanssa. Ne saavat siis eniten jälkeläisiä.

Mustien kyiden arvellaan olevan tehokkaimpia pariutumisessa, koska musta väri suodattaa parhaiten auringon lämpösäteilyä. Mustat kyyt ovat tehokkuutensa vuoksi myös painavampia. Koiraiden kamppailuissa tavallisesti painavampi voittaa.
Musta väri ei ole pelkästään edullinen ominaisuus. Saalistajat huomaavat mustia kyitä helpommin kuin niiden suojavärisiä lajikumppaneita. Tärkein saalistaja on hiirihaukka, joka tuntee hyvin kyiden tavat ja olinpaikat.
Myöhemmin kesällä, kun ruoho kasvaa ja kyyt liikkuvat enimmäkseen niittyjen kätköissä, suojavärin merkitys vähenee.

Tilannetta, jossa samassa populaatiossa on useampia perinnöllisesti erilaisia muotoja, tavallisesti värimuotoja, kutsutaan polymorfiaksi. Kun värimuotojen osuuksiin vaikuttavat vastakkaiset luonnonvalinnan voimat kuten kyyllä lämpötalous ja suojaväri, jolloin värimuotojen osuus asettuu melko vakinaiselle tasolle, puhutaan tasapainotetusta eli balansoidusta polymorfismista.
Mustia värimuotoja on kyyn koko levinneisyysalueella, siis Metsä-Lappiin saakka, ja niiden osuus näyttää vaihtelevan 10 ja 20 prosentin paikkeilla. Tarkkoja tietoja on kuitenkin vähän.