Syyskuussa ei juuri myrskynnyt. Myrskyä, eli vähintään 21 m/s puhaltavaa tuulta havaittiin vain yhtenä päivänä, ja silloinkin vain yhdellä sääasemalla: 13.9.2022 Kökärin Bogskärissä keskituuli nousi 21,6 metriin sekunnissa. Se että syyskuussa myrskyää vain yhtenä päivänä, on oikeastaan aika tavallista. Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan vuosien 2006-2021 aikana myrskypäiviä on syyskuussa keskimäärin 1,9 kappaletta, mediaanin ollessa 1,5.
Vaikka myrskypäiviä olikin yksi, ERA5-uusanalyysin tietojen mukaan syyskuun maksimituulennopeus Suomessa ja lähimerialueilla oli alhaisin vuosikymmeniin (kuva 1). Viimeksi maksimituuli syyskuussa on jäänyt yhtä heikoksi syyskuussa 1981. Vuotta 2022 alempia maksimeja löytyy myös syyskuilta 1980 ja 1968. Vuoden 2022 syyskuun maksimituulennopeus olisi siten ERA5-aineiston mukaan 4. alin vuosien 1959-2022 aikana. Aikamoisen kontrastin nykyhetkeen luo syyskuu 2020, kun Aila-myrsky rikkoi tuulennopeudellaan ennätyksiä. Myös vuoden 1982 Mauri-myrsky näkyy aikasarjassa hyvin. Syyskuun maksimituulennopeudessa ei näy eikä oikeastaan pitäisikään näkyä trendejä, vaan sitä hallitsee tyypillinen vuosien välinen vaihtelu. Käytetty ERA5-uusanalyysiaineisto alkaa vuodelta 1959 ja on ladattavissa täältä.
Kuva1. Maksimituulennopeus Suomessa ja merialueilla (Pohjanlahti + Suomenlahti) syyskuissa 1959-2022. Tiedot perustuvat ERA5-uusanalyysiin, ja voivat siksi erota hieman havaintoasemilla mitatuista lukemista.
Energiakriisin aikana tuulelle ja sateelle olisi varmasti tarvetta, ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Heikkotuuliset päivät eivät juuri tuota tuulienergiaa, eikä vesivoimastakaan ole paljon hyötyä jos järvissä tai joissa ei ole riittävästi vettä. Tänään uutisoitiin miten Olkiluoto 3 saatiin ensimmäistä kertaa täydelle teholle, mutta sähkö oli silti kallista. Syynä oli asiantuntijoiden mukaan se, ettei tuule.
Tilanteesta tekee vielä hankalamman se, että tuuli ja sateet ovat jossain määrin toisistaan riippuvaisia sääsuureita. Usein silloin kuin tuulee, niin myös sataa, ja silloin kuin ei tuule, niin sadettakin saadaan keskimäärin vähemmän. Korrelaatio johtuu siitä että molemmat, sekä tuuli että sade, aiheutuvat yleensä liikkuvista matalapaineista ja niihin liittyvistä säärintamista.
Tarkastelin maksimituulen lisäksi myös maanpinnalla havaittua keskimääräistä tuulennopeutta (kuva 2). Se todennäköisesti kertoo enemmän tuulivoiman potentiaalista kuin yksittäisen ajanhetken maksimituulennopeus. Syyskuussa 2022 havaittu keskituuli oli keskimääräistä alempi, kuten arvata saattaa. Toisaalta keskituuli ei kuitenkaan ollut lähelläkään ennätysalhaisissa lukemissa, vaan viimeksi heikkotuulisempi syyskuu on sattunut vuonna 2017. Syyskuuta 2022 voisikin luonnehtia tuulen suhteen melko tasapaksuksi kuukaudeksi, josta puuttuivat ääritilanteet. Disclaimerina täytyy sanoa, että syyskuusta 2022 on tarkasteltu vain 1.-25.9. aikaväliä, sillä ERA5-aineistossa on viiden päivän viive. Viimeiset viisi päivää eivät kuitenkaan oleellisesti muuta tilannetta.
Kuva 2. Keskimääräinen maan pinnalla havaittu tuulennopeus Suomessa syyskuissa 1959-2022. Tiedot perustuvat ERA5-uusanalyysiin. Syyskuu 2022 on keskiarvo 1.-26.9.2022 aikaväliltä.
Harvoin voi sanoa näin, mutta myrskyinen ja sateinen syksy olisi energiakriisin kannalta toivottavaa. Se toisi myös myrskytutkijalle mielenkiintoista seurattavaa. Mitään selkeää merkkiä myrskyradan käynnistymisestä ei kuitenkaan vielä näy pitkissäkään ennusteissa. Jäämme odottamaan syksyä (ja talvea) mielenkiinnolla!