Marraskuun 12. päivä Eteläisessä Suomessa rikottiin laajalti asemakohtaisia lämpöennätyksiä. Yksi merkittävimmistä lämpöennätyksissä tehtiin Helsingin Kaisaniemessä, missä rikottiin aseman 179-vuotisen historian marraskuun lämpöennätys. Kyse on siinä mielessä merkittävästä ennätyksestä, sillä Kaisaniemen sääasema on Suomen sääasemista vanhin edelleen toiminnassa oleva asema. Päivittäinen säähistoria asemalta alkaa vuodelta 1844. 

Lämpöennätyksen syntyminen johtui hyvin lämpimästä ilmamassasta joka virtasi Skandinavian vuoriston yli kohti Etelä-Suomea. Lämmin ilmamassa saapui Euroopasta ja liittyi voimakkaaseen yläilmakehän korkeapaineeseen. Kuvassa 1 on esitetty säätilanne Euroopassa lauantaiaamuna klo 2 Suomen aikaa, kun lämpimän ilman kieleke on juuri saapumassa länsirannikolle. Trajektorimallinnuksen perusteella ilmamassa Helsinkiin virtasi perjantain ja lauantain välisenä yönä Norjan vuoriston ylitse. Tästä voidaan päätellä että laskeva ilmavirtaus vuoristosta eli niin sanottu Föhn-ilmiö edesauttoi lämpöennätysten syntyä. Pelkkä lämmin ilmamassa marraskuussa nimittäin jää helposti alailmakehään pintainversion yläpuolelle, jolloin maanpinnassa voi esiintyä vain sumua ja tihkusadetta.

Kuva 1. Säätilanne Euroopassa 12.11.2022 klo 00 UTC. Lämpimän ilman kieleke on juuri saapumassa Etelä-Suomen ylle. Kuvan lähde: www.wetterzentrale.de.

Lauantaina aamupäivällä lämpötila nousi Kaisaniemessä 14,3 asteeseen, joka oli siis uusi marraskuun lämpöennätys. Aiempi marraskuun lämpöennätys oli 13,4 astetta, joka oli tehty 3.11.2015. Vanha ennätys rikottiin siis lähes asteella, joka on varsin merkittävä marginaali. Lauantain 12.11.2022 aikana uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä tehtiin Kaisaniemen lisäksi noin 20 eri sääasemalla ympäri Etelä- ja Kaakkois-Suomea.

Jos katsotaan Kaisaniemen kuukausikohtaisia lämpötilaennätyksiä, niin nähdään että lämpöennätyksistä neljä sijoittuu 2000-luvulle: maaliskuu, heinäkuu, marraskuu ja joulukuu. Muuten lämpöennätykset jakaantuvat lähinnä 1990-, 1970-, 1960- ja 1930-luvuille. Onpa yksi ennätys niinkin vanha kuin vuodelta 1851, kun 3.10.1851 mitattiin 17,6 astetta. Tätä ennätystä on muuten päästy lähelle useasti sen jälkeen (esim. 3.10.2005 mitattiin 17,5 astetta), mutta sitä ei ole vielä rikottu. Kaikkien aikojen lämpöennätys on varsin tuore, kun 28.7.2019 Kaisaniemessä mitattiin 33,2 astetta. Olin muuten sitä itse todistamassa paikan päällä!

Kuva 2. Helsingin Kaisaniemen sääaseman kuukausikohtaiset lämpö- ja kylmyysennätykset. Sääasema on ollut toiminnassa 1.7.1844 lähtien.

Kylmyysennätykset ovat sen sijaan lähes kaikki 1800-luvulta. Varsinkin talvikuukausien kylmyysennätyksiä katsoessa tuntuu jopa absurdilta, että Helsingissä on ollut joskus niin kylmää. Esimerkiksi 30 asteen pakkasia ei nimittäin Kaisaniemessä ole mitattu sitten talven 1987 jälkeen. 25 asteen pakkasetkin ovat nykyään Kaisaniemessä jo harvinaisia: 2000-luvulla niitä on ollut vain vuosina 2003 ja 2012. Vain yksi kylmyysennätyksistä on tehty 1800-luvun jälkeen: syyskuun lopussa 1986 kylmänpurkauksen jälkeen lämpötila laski -4,5 asteeseen. Kaisaniemen kaikkien aikojen kylmyysennätys on tehty aatonaattona 1876, kun lämpötila laski -35,0 asteeseen.

Yhtenä syynä lämpö- ja kylmyysennätysten epätasaiselle jakaumalle on tietenkin ilmaston lämpeneminen. Lämpöennätyksiä syntyy lämpenevässä ilmastossa enemmän kuin kylmyysennätyksiä. Siitä kertoo muun muassa se, että kolmannes Kaisaniemen lämpöennätyksistä on tehty 2000-luvulla, ja että 92 % kylmyysennätyksistä on kylmältä 1800-luvulta.

On myös huomioitava, että Helsingin keskusta oli 1800-luvulla erilainen kuin nyt. Kaupungin kasvaminen sääaseman ympärille on voinut vaikuttaa hieman lämmittävästi, varsinkin kylminä talviöinä. Vaikka säätilanne olisi muuten sama, ei lämpötila nykykeskustassa välttämättä laske yhtä alas kuin mitä se olisi laskenut 1850-luvulla. Siksi kylmyysennätykset eivät välttämättä ole aivan täysin vertailukelpoisia nykytilastoihin nähden.