Vuoden 1966 ensimmäisessä Suomen Luonto – lehdessä teemoina ovat talviurheilu, matkailu ja luonnonsuojelu

Lehdessä on poimintoja Luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotosta talviurheilun, matkailun ja luonnonsuojelun suhteesta. Eriyisesti Kolin ja Pallastunturin Taivaskeron asema ja erityiset luonnonarvot nousevat voimakkaasti esiin.

”Viime vuosina on maahamme rakennettu kolmisenkymmentä pujottelurinnettä hiihtohisseineen ja lukumäärä on nopeasti kasvamassa. Luonnonsuojelun taholta ei tähän sinänsä myönteiseen ilmiöön ole aikaisemmin juuri puututtu siitä huolimatta, että nämä mäet ovat monessa tapauksessa (Rukatunturi ym.) pahasti vaurioittaneet luontoa ja maisemia. Mutta kun talviurheilun ja matkailun edistämisen nimessä on vaadittu uhrattavaksi sellaisetkin paikat kuin Pallastunturin Taivaskero ja Karjalan kuulu Koli, on syytä kysyä, eikö suurimpiakaan luonnonarvoja enää pidetä maassamme kunniassa.”

Erityistä huolta on Kolista.

”Vaadittaessa uusia pujotteluratoja avattavaksi Kolin metsäisiin rinteisiin, on perusteluna esitetty, että Koli on koko eteläisessä osassa maatamme ainoa paikka, missä voidaan rakentaa kansainväliset vaatimukset ja mitat täyttävä slalom-mäki.Tämäkin osoittaa selvästi, miten kapealla pohjalla tässä asiassa liikutaan. Koli on ainoa, emmekä Kolinkaan varassa voi kilpailla alppiurheilukeskusten kanssa. Maastourheilun mukauduttava kussakin maassa luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin.”

Yhdistys vaatii, että ”rakennettakoon pujottelurinteitä suomalaisten normien mukaan. Silloin löydetään – eikä vähiten Karjalassa – muitakin mahdollisuuksia kuin juuri Koli, jonka jylhän kaunis kuva on syöpynyt koko kansamme mieliin ja joka eräänlaisena suomalaisen maiseman ihanteena tunnetaan laajalti maamme rajojen ulkopuolellakin.”