Ilmaisnäyte

Tämä on ilmaisnäyte Suomen Luonnon maksullisesta sisällöstä. Suomen Luonnon digitilaajana pääset lukemaan kaikki digiartikkelit sekä saat pääsyn lehtiarkistoon. Tilaa >

Joka kevät sama juttu. Kun päivät pitenevät, linnut aloittavat laulukauden. Samalla alkaa ihmettely mikä lintu on tupsahtanut pihaan.

Eipä hätää! Suomen Luonnon neuvoilla ja ääninäytteillä opit tunnistamaan pihan yleisimmät laulajat.

Millainen piha, sellainen linnusto

Piha ja sen lähiympäristö määrittävät sen, mitä lintuja siellä pesii. Se kuinka karu tai rehevä piha on, ja millaisia puita, pensaita, pensaikkoja ja istutuksia pihasta löytyy, luo erilaisia elinympäristöjä ja pesäpaikkoja eri lajeille. Yksi vaatii pesäpaikakseen tiheää kasvillisuutta tai risukon, toinen pesii avoimesti puun oksanhangassa.

Pöntöissä pesivät lajit ovat kaikkein tutuimpia ja niiden touhuja on helppo seurata. Pihapöntöissä pesivät tali- ja sinitiaiset, pikkuvarpunen sekä kirjosieppo. Jos ympärillä on maaseutua, erityisesti karja- tai hevostiloja, kannattaa asettaa pönttö myös kottaraiselle.

Sirkutusta kotipihaan – Katso ohjeet linnunpönttöjen rakentamiseen

Itse pihaa suurempi vaikutus on sen lähiluonnolla. Metsäisessä ympäristössä pesii oma lajistonsa, kuten myös peltovaltaisissa kulttuurimaisemissa tai vesistöjen rannoilla.

Niinikään tietyt lajit, kuten vihervarpunen, pesivät mieluiten havupuussa, toiset suosivat lehtipuita, korkeita heinikoita tai pensaikkoja.

Meillä talvehtivat lajit aloittavat laulukauden

Vaikka pakkanen on vielä kirpeä, tiaisten konsertti alkaa jo helmikuun lopulla. Aurinko alkaa pikku hiljaa lämmittää ja päivä pitenee. Maaliskuun aikana tiaiset pääsevät täyteen vauhtiinsa. Yleisimpiä tiaisia, eli tali-, sini- ja kuusitiaisia, kuulee helposti asutuksen lähellä.

Lähes yhtä aikaisin laulukauttaan aloittelevat myös viherpeippo, varpunen ja pikkuvarpunen. Viherpeippo ryystää yksinkertaista lauluaan kuusen tai katajan latvasta. Varpusten iloinen silputus kuuluu yhteen pensasaitojen, lämpimän auringon ja vesipisaroita tippuvan räystään kanssa.

Muuttolintujen myötä kevätkonsertti pääsee täyteen vauhtiin

Paikkalintujen jälkeen aamukonserttiin yhtyvät ensimmäiset muuttolinnut maaliskuun loppupuolelta alkaen. Metsäisillä seuduilla ja kaupunkien lähimetsissä raikaa pian peipon duurissa soiva liverrys. Peippo on pajulinnun ohella maamme runsain ja yleisin lintu.

Myös sepelkyyhky lukeutuu varhaisten saapujien joukkoon. Se viihtyy metsäsaarekkeiden kirjomissa peltomaisemissa ja on viime vuosikymmeninä asettunut entistä tukevammin myös kaupunkimetsiin ja -puistoihin.

Kottaraisen kevätmuuton huipennus ajoittuu etelärannikolla huhtikuun alkupuolelle. Se asettuu luonnonkoloihin tai pönttöihin, joiden äärellä koiras laulaa innokkaasti.

Lajikoulu: Opi tuntemaan Suomen rastaat

Huhtikuussa plussan yläpuolelle kipuavat lämpötilat käynnistävät hyönteissyöjien muuton. Punarintojen jälkeen saapuvat västäräkit. Toukokuussa ennättävät Afrikasta saapuvat leppälinnut, pajulinnut ja kirjosiepot pohjoisille leveyksille. Toukokuu onkin muuton huipennus. Silloin Suomenvalloituksen aloittavat myös herne- ja mustapääkertut ja kuun lopussa satakieli.

Allaolevilta lajikorteilta pääset tutustumaan yleisimpien pihalintujen tuntomerkkeihin, pesäpaikanvalintaan ja lauluihin.