Sylvia curraca

Tuntomerkit: Selkäpuoli vaaleanruskea, pää harmaa ja silmien ympärillä hieman tummempi naamari, vatsapuoli valkoinen.

Laulu: Yksinkertainen ja tunnusomainen laulu on helppo tuntea. Alussa lyhyt ja vaimea laverteleva säe, jonka jälkeen jatkuu säkättävä ja kuuluva ”herneiden pudottelu vadille”: tse-tse-tse-tse-tse

Muutto: Toukokuussa

Elinympäristö ja pesäpaikka: Elää avoimissa metsissä ja puoliavoimissa ympäristöissä, kuten taimikoissa, katajikoissa ja puutarhoissa. Pesä yleensä katajassa tai pienessä tiheässä puussa noin metrin korkeudella maasta.

Levinneisyys ja runsaus: Esiintyy Tornio–Kuusamo-seudun eteläpuolella. Maassamme pesii 220000–340000 hernekerttua.

Tiesitkö? Lajin ruotsinkielinen nimi, ärtsångare, tulee luultavasti siitä, että laulu kuulostaa kuivien herneiden pudottelulta purkkiin.