Haukivesi kimmeltelee tyynenä ja rannassa lehdet hohtavat kirkkaan vihreänä kun suuntaamme Oravin kapeaa kanavaa kohti Linnansaaren kansallispuistoa.

Kippari Timo Mutanen ohjaa veneensä tottuneesti kohti avautuvaa selkää. Linnansaaren kansallispuiston alue käsittää sokkeloista saaristoa, jonka 130 saaressa vuorottelevat jäkälän peittämät kalliorannat, korkeat huiput, rehevät lehdot ja mäntykankaat. Näillä vesillä sukeltelee myös yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, saimaannorppa.

Norpparetkelle lähdetään Oravin kanavasta. Kuva: Jorma Vänttinen

Vaikka olen ikäni ollut näissä maisemissa mökkeilemässä, ei saimaannorppa ole näyttäytynyt minulle kun yhden ainoan kerran – näin hetken aikaa tumman pään pilkistävän kalliopukamasta toissa kesänä helteisen päivän iltana veneretkeltä mökille päin palatessa.

Nyt olen päässyt ensimmäistä kertaa elämässäni norpparetkelle. Tänään tarkoituksena on kiertää Linnansaaren kansallispuiston alueella muutamia paikkoja, joissa norppa keväisin tykkää kelliä.

Ensimmäinen paikka, jossa veneemme hiljentää on pieni poukama pian kansallispuiston rajan jälkeen. Tottumaton silmäni näkee kiikarista paljon norpan muotoisia kiviä, mutta yhtään norppaa ei näy. Kun olemme tutkailleet hetken rantoja, jatkamme matkaa syvemmälle saarten täplittämän kansallispuiston uumeniin. Toukokuisena perjantaina vesillä on hiljaista. Vain muutama kajakkiretkeiljä tulee vastaan.

Toukokuussa norppa vaihtaa karvansa

Suomen luonnonsuojeluliiton norppa-asiantuntija Kaarina Tiaisen mukaan juuri keväällä on paras aika nähdä norppia kivillä köllöttelemässä, sillä ne vaihtavat karvansa.

”Myöhemmin kesällä norppia kyllä näkee myös, mutta yleensä vedessä uimassa. Silloin jotkut yksilöt saattavat olla niin rohkeita, että tulevat lähelle ihmistä”, Tiainen kertoo.

Linnansaaren alueella on muutamia kaupallisia norpparetkiä järjestäviä tahoja. Yrittäjät tuntevat seudun ja norppien suosimat paikat ja osaavat pysytellä tarpeellisen välimatkan päässä rinkulaturkista. Kivellä maatessaan norppa on arka ja voi pulahtaa pienestäkin häiriöstä veteen. Kiinnitän huomiota kuutisen ihmistä vetävän veneemme moottorin hiljaiseen ääneen, se on varmasti myös norpan kannalta hyvä.

Norppa kiikarissa. Kuva: Atte Karttunen

Norpat viihtyvät yleensä samoilla tutuilla kivillä. Mikäli ne saavat niillä olla rauhassa, voi samaa norppaa seurata keväisin vuodesta toiseen. Norppa ei kuitenkaan vain lekottele kivellä ja nautiskele auringosta, vaan käynnissä on tärkeä ja eläimelle raskas karvanvaihdon aika. Tätä varten norppa nousee kivelle, sillä vanhan karvan irtoamista ja uuden kasvamista varten ihon on oltava lämmin ja poissa viileästä vedestä. Tämänkin vuoksi häiriöt on minimoitava, eikä norppaa saa säikyttää takaisin veteen.

Vaikka norpparetkissä voi olla riski norppien häiriintymisestä mikäli ohjeita ei noudateta, on Kaarina Tiaisen mielestä kuitenkin retkillä tärkeä merkitys tiedon ja suojeluhalun lisääntymisen takia.

”Kun ihmiset kuitenkin haluavat norppia nähdä, niin on parempi, että he menevät kaupalliselle opastetulle retkelle. Nimenomaan sellaiselle retkelle, jossa on asiantunteva opas, joka tietää, että norppia ei lähestytä liian lähelle. Kaupallisten retkenjärjestäjien kanssa yhteistyössä Yhteinen saimaannorppamme LIFE-hankkeessa on tehty ohjeistus norpparetkien turvalliseen toteuttamiseen.” Retken järjestäjältä voi siis tiedustella, onhan toimija sitoutunut ohjeistuksiin.

Lämpenevät talvet vaikeuttavat norpan pesintää

Norppa tekee pesänsä talvella tuulen kinostamiin hankiin. Lumi- ja jäätilanteet vaihtelevat Saimaalla vuosittain, ja tulevaisuudessa ilmaston muuttumisen myötä lämpenevät talvet tulevat vaikuttamaan norpan pesintään. Ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat kasanneet norpille apukinoksia ja myös erilaisia keinopesiä on kokeilussa.

Tänä keväänä kuutteja on syntynyt Saimaalle 100. Metsähallituksen laskentojen tulos on paras koko laskentahistorian ajalta.  Pesinnän onnistumiseen vaikuttaa vahvasti talven jää- ja lumitilanne Saimaalla sekä pesinnän aikaiset häiriöt. Herkintä aikaa on tammi-huhtikuu, jolloin norppaemo etsii pesäpaikkaa, synnyttää ja imettää.

Linnansaareen lasten kanssa

Saimaan Linnansaaren kansallispuisto sopii koko perheelle

Ilmaston muuttumisen lisäksi saimaannorpan suurin uhka on ihminen. Kalastusrajoituksista huolimatta kalanpyydyksiin kuolee edelleen varsinkin nuoria hylkeitä. Norppia myös tukehtuu vapaa-ajan kalastajien katiskoihin – tämäkin olisi vältettävissä nielurajoittimen käytöllä. Myös pesinnän aikaiset häiriöt voivat olla haitallisia. Jokainen Saimaalla liikkuva, mökkeilevä tai asuva voi vaikuttaa omalla toiminnallaan tämän uhanalaisen nisäkkään tulevaisuuteen.

Vihdoin onnistaa!

Kolmannen pysähdyksen kohdalla alan epäillä, että norppa ei näyttäydy meille tällä reissulla. Ehkä lämmin iltapäivä oli ajankohtana kehno, sillä aamulla norpan näkee yleensä todennäköisemmin.

Järven keskellä on pieni saari ja kivenheiton päässä siitä komea kivirykelmä. Yksi suurempi terävä kivi ja sen kyljessä erikokoisia pienempiä kiviä tuulessa kevyesti keinuvien järviruokojen ympäröimänä. Siinä se yhtäkkiä onkin – saimaannorppa! En meinaa uskoa silmiäni. Norpan suojaväri on niin toimiva, että sitä on todella vaikea erottaa. Paljaalla silmällä sitä ei olisi havainnut.

Vihdoin! Kiikarissa näkyy norppa!. Kuva: Atte Karttunen

Norpan turkki on vielä ruskea ja kiikarilla hylkeelle tyypilliset renkaat erottuvat selvästi. Siinä norppa pötköttää ja vilkaisee muutaman kerran meitä. Timo Mutanen tiirailee hyljettä tyytyväisenä, hänen mukaansa yksilö vaikuttaa täyskasvuiselta. Kellumme hyvän matkan päässä kevyillä laineilla ja seuraamme eläintä haltioituneen hiljaisuuden vallitessa. Norppaa ei tunnu meidän tutkailumme haittaavan. Kohta jatkamme matkaa ja jätämme norpan aurinkoiselle kivelleen.

Näkymä Linnansaaren Linnavuorelta. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Loppumatkasta teemme vielä pienen piipahduksen Linnansaareen pääsaarelle, jossa kipuamme korkealla Linnavuorelle. Siellä avautuu mahtavat näkymät pitkälle kansallispuiston saaristoon. Tätä maisemaa ei kyllästy ihailemaan. Veneen viedessä takaisin kohti Oravia tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että sain mahdollisuuden nähdän ainutlaatuisen saimaannorppamme.

5.6. Päivitetty juttuun vuoden 2023 syntyneiden kuuttien määrä.