Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tänä keväänä usean kahlaajalajin muutto jatkui aika pitkälle kesäkuulle. Olin kolmen taitavan ja innokkaan nuoren ornitologin kanssa kesäkuun alussa 5.-9.6.2023 Viron Läänemaalla. Mietimme lähtiessä, vieläkö näkisimme myös kahlaajien arktikaa. Näimme hienosti! Mm. komeita isosirrejä. Jutun kuvat ovat jänkäsirriäisestä.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Etsi jänkäsirriäiset! Ne ovat vähän pienempiä ja typäkämpiä kuin suosirrit. Jänkäsirriäisen nokka on ihan omansa, se taittuu hieman alaspäin ihan kärjestä. Pään, kupeen ja vatsan väritys poikkeaa suosirristä. Ja vielä vihje: vain jänkäsirriäiset ovat tässä kuvassa syvyysterävyysalueella.
24/2023
Valtavan pitkillä muuttomatkoillaan lentävät isosirrit eivät juuri laskeudu ylimääräisesti, jos eivät äkkinäiset sääolosuhteiden muutokset siihen ohjaa tai suorastaan pakota. Runsaat 15 myöhäisen kevätmuuton isosirriä löysimme kuitenkin kaukoputkiin heti ensimmäisenä iltana 5.6. Pögarin rannoilta. Mukava havainto. Samaan aikaan kuovinaaraat ovat olleet jo toukokuun puolelta alkaen ”syys”paluumuutolla lounaan suuntaan.
Vaan aika yllätys oli, että 43 punaista isosirriä lepäili samalla Pögarin rannalla taas 8.6. Isosirrin muuttohavaintoja tehtiin samoihin aikoihin Suomenlahden pohjoisella rannikolla. Kauniilla avoseteillä havaitsimme ainakin yhden poikasen.
Suosirrejä oli laskeutunut Puisen rannoille kolminumeroinen määrä, ehkä puolitoista sataa ja pikkusirrejä muutama.
Erityisen ilahduttavaa oli löytää 5.6. rannalla ruokailevista kahlaajista peräti kymmenen jänkäsirriäistä. Lapin soiden yllä ne pitävät jo vauhdikkaita parvisoidinlentojaan.
Etualalla ruokailee seitsemän jänkäsirriäistä kymmenestä havaitusta.
Rannoilla oli kolme mustavikloa – kuitenkin ilmeisesti jo paluumuutolla olevia naaraita, jotka jättävät koiraan huoleksi poikaset. Haversvin ranta pohjoisempana oli hiljainen siellä käydessämme. Vedenkorkeuden vaihtelut avaavat varsin vaihtelevasti ruokailuun sopivia kahlaajapaikkoja tällä tunnetulla kahlaajarannalla. Syksyllä kannattaa käydä taas.
Tässä vielä jänkäsirriäinen, joka on olemukseltaan hieman kurppamainen
Pääsimme kuulemaan Suomessa kovin harvinaiseksi käyneen kuhankeittäjän moneen kertaan ja yölaulajia kuten rastas- ja luhtakerttusia ja pensassirkkalintuja kahtena iltayönä. Osuimme ihailemaan lähietäisyydeltä Matsalun alueella mm. pikkukiljukotkaa kiireettömällä aterialla. Muutenkin pääsimme nauttimaan runsaista petolintuhavainnoista. Palaan niihin myöhemmin ja kerron myös lintu- ja nisäkäsillasta Kasarin joella. Siellä liikuimme kalastajan matkassa vanhalla kunnon puisella kalastusveneellä. Siitä retkestä lisää ehkäpä jo ensi viikolla!
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Ennallistamispolton voimakkaassa tunnelmassa tulevat mieleen antiikin Platonin alkuaineet: maa, ilma, vesi, tuli ja avaruus. Vaikka Platonin opit ovat toki osin vanhentuneet, niiden voi antaa hiukan leikkiä mielikuvituksessa. Tuli polttaa näyttävästi, maan ja puiden pitää olla pinnalta kuivia, ilmassa puhaltaa sopiva tuuli ja vedellä rajataan ja suojataan. Kuvat välittävät tuon ennallistamispolton voimakkaan tunnelman.
Kevätkesän metsät, järvet, lammet, purot ja lähteet, vehreys, vaivero ja suopursu, kukkivat niityt ja lintujen laulu, siinä on meille pohjoisen asukkaille keskeinen osa elämän syvintä sisältöä.