Suomalaiset rakastavat suklaata ja ovat sen todellisia suurkuluttajia. Suussamme sulaa vuosittain 25–35 miljoonaa kiloa makeaa herkkua. Määrä vastaa noin 30 suklaalevyä henkeä kohti. Varsinkin joulun alla suklaa tekee kauppansa.

Niin ihanaa kuin suklaa onkin, siinä maistuu myös kitkerämpiä sävyjä. Suklaan pääraaka-aineen, kaakaon, tuotanto kun on usein kaikkea muuta kuin hyvän mielen hommaa. Siihen liittyy runsaasti epäkohtia sekä ympäristön että viljelijöiden kannalta.

Kaakaopuun alkuperäinen koti on Amazonin alueella, mutta iso osa kaakaosta viljellään tällä hetkellä Länsi-Afrikassa, pääosin Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Seuraukset ovat olleet karut: 60 viime vuoden aikana maat ovat menettäneet ison osan metsäpeitteestään.

Kaakaoviljelmien alta kaadetun metsän määrä on valtava. WWF:n mukaan vuosina 2001–2015 kaakaotuotannon vuoksi metsiä raivattiin yli 2,3 miljoonaa hehtaaria, yhteensä yli 153 000 jalkapallokentällistä joka vuosi. Päivätasolle jaettuna se tarkoittaa 420 jalkapallokenttää.

Lisää kiemuroita asiaan tuo ilmastonmuutos, jonka vuoksi päiväntasaajan seudulle voi tulla yhä enemmän pitkiä kuivia kausia. Se heikentää kaakaosadon määrää ja laatua, mikä voi osaltaan aiheuttaa paineita uusien alueiden raivaamiselle.

Monien kaakaontuotantoon liittyvien ongelmien juurisyy on viljelijöiden köyhyys. Moni tuottaja ei saa kaakaostaan tarpeeksi ansioita, vaan joutuu sinnittelemään minimaalisella päiväpalkalla.

Äärimmäinen köyhyys lisää riskiä lapsityövoiman käyttöön ja haittaa myös viljelymenetelmien kehittämistä, metsäkadon hillitsemistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Mikäli yritykset eivät maksa tuottajille riittävää korvaus­ta, tuotantoketjujen muuttaminen kestävämmiksi on mahdotonta.

Onneksi aivan kaikki suklaa ei ole valmistettu pahiskaakaosta, vaan vastuullisempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Aktiiviseen toimintaan kannustaa varmasti kauhuskenaario, jonka mukaan suklaa voi ilmastonmuutoksen vuoksi loppua maailmasta vuoteen 2050 mennessä.

Viisi vinkkiä vastuullisen suklaan jäljille

1. Vältä riistokaakaota

Pyri ostamaan suklaatuotteita, joiden valmistuksessa viljelijöille on maksettu asianmukaisesti. Valinnassa auttavat sertifikaatit. Reilun kaupan Fairtrade-merkki kertoo, että viljelijöille on maksettu vähintään Reilun kaupan takuuhinta ja takuulisä.

2. Etsi tietoa

Suklaanvalmistajien eettisyyttä vertailee Chocolate Scorecard, jossa vastuullisuutta mitataan arvioimalla ympäristövaikutuksia ja työntekijöiden oloja. Tietoa voi etsiä myös yritysten sivuilta.

3. Vaikuta valikoimiin

Kysele kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa tietoja kaakao- ja suklaatuotteiden valmistusolosuhteista. Vaadi valikoimaan tuotteita, joiden eettisyys on varmistettu kolmannen osapuolen valvonnalla.

4. Äänestä

Tue sellaisia poliittisia päättäjiä ja vaaliehdokkaita, jotka haluavat panostaa yritysvastuusääntelyyn. Yritysvastuulailla voidaan velvoittaa yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja ympäristöä.

5. Päävastuu on yrityksillä ja päättäjillä

Omalla aktiivisuudella on vaikutusta, mutta vastuullisuuden varmistaminen ei ole vain kuluttajan harteilla. Suklaan- ja kaakaontuotannon ongelmien kitkeminen on ensisijaisesti yritysten ja päättäjien tehtävä.

Vinkit antoi vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki Reilu Kauppa ry:stä.

Kuva: Shutterstock