Makea tuoksu leijailee ilmassa ja saa pörriäisten tuntosarvet väpättämään. Kukkien tuoksuvat yhdisteet leviävät laajalle ja houkuttelevat pölyttäjiä selvästi kauempaa kuin koreat terälehdet.

Kunkin kasvilajin kukilla on ominainen tuoksunsa, jonka pölyttäjähyönteiset tunnistavat.

Saksalaisen yliopiston tutkijat havaitsivat, että samoilla yhdisteillä viestitään pölyttäjien lisäksi myös kasvia syöville hyönteisille. Pölyttäjä yhdistää tuoksun ravintoon, kasvinsyöjä taas johonkin syömäkelvottomaan, jota kasvi erittää puolustuksekseen.

Hyönteiset oppivat uusia tuoksuja koko elämänsä ajan. Virginiassa tehty tutkimus osoitti, että pölyttäjät oppivat kokeilemalla tunnistamaan kukat, jotka olivat niille aiemmin tuttuja, mutta joiden tuoksu oli muuttunut polttomoottoreista syntyvän otsonin vuoksi.

Ihmisen hajuaisti ei tähän pysty, mutta osaamme kuitenkin nimetä monia lajeja tuoksun perusteella.

Tuoksujen cocktail kestää koko kesän ja muuttuu sitä mukaa, kun eri lajit ehtivät kukkaan.

Yksi alkukesän tunnistettavimpia tuoksuja on tuomen kukinta. Pian sen jälkeen kesäkuussa ilmatilan valtaa pihlajan imelä tuoksu.

Samoihin aikoihin myös kämmeköihin kuuluva valkolehdokki availee nuppujaan. Sen vahvasta tuoksusta pääsee nautiskelemaan, jos lähtee liikkeelle öiseen aikaan.

Kasvit ajoittavat tuoksunsa siihen ajankohtaan, kun niiden pölyttäjätkin ovat liikkeellä. Valkolehdokkia pölyttävät kiitäjäperhoset.

Heinäkuussa tuoksuvia kukkia ovat muun muassa hunajainen mesiangervo sekä apilat. Puista tuolloin kukkaan ennättävät metsien ja puistojen lehmukset, jotka tunnetusti vetävät kimalaisia puoleensa.

Vinkki! Hajuaisti kehittyy harjoittelemalla. Erilaisten tuoksujen säännöllinen nuuhkiminen parantaa kykyä havaita tuoksuja ja erottaa niitä toisistaan. Treeni voi myös herätellä flunssan heikentämän hajuaistin.

hajuaistiluonnon tuoksutluonnonkalenteripölyttäjätpölytystuoksu

Tilaa Suomen Luonto

Suomen Luonto on ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.