Olen noin 10 v. harrastanut luontokuvausta ja haaveillut joskus kohtaavani luonnossa jotain tämän kaltaista. Tänään se sitten tapahtui. Olin polkupyörällä liikkellä ja tullessani tutulle paikalle kaivoin retkituolin pakkarilta ja kamera syliin. Hetken istuttuani tuntui kuin minua tuijotettaisiin, ja niin myös tuijotettiin. Metsäautotiellä 20 metrin päähän oli ilmestynyt yksinäinen naarassusi, luulen että nuori ja laumasta karkoitettu helmi/maaliskuussa. Nostin kameran rauhallisesti ja asetukset tulivat onneksi selkäytimestä, otin muutaman sekunnin kuvia ja laskin kameran takaisin syliin. Ajantaju katosi täysin siinä toisiamme tuijottaessa, sudella korvat kääntyilivät ja nenä teki työtään. Toivoin vain että se katoaisi metsän siimekseen ja lopulta se poistui hyvin rauhallisesti paikalta. Kun en enään nähnyt sitä pakkasin tavarat ja pyöräilin aika reippaasti pois paikalta. Olen niin kiitollinen tästä luontokokemuksesta että en unohda sitä ikinä.