Joissakin sienissä, kuten myrkkynääpikässä, on solumyrkkyjä, jotka eivät häviä sienestä keittämällä tai muulla käsittelyllä. Kuva: Henri Koskinen / Vastavalo
Suomessa tavataan tuhansia sienilajeja. Näistä muutama sata luokitellaan ruokasieniksi. Myrkyllisiä lajeja on parisensataa
ja tappavan myrkyllisiä viisi tai kuusi.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – digin ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Digitilaus sisältää
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Topi on joensuulainen freelance-toimittaja, musiikkitieteilijä ja sienenpoimija. Hänen suosikkisieniinsä kuuluu muiden muassa mustatorvisieni, jota Pohjois-Karjalassa löytyy rinteistä rehevistä sekametsistä.
Suomi kuuluu siihen pieneen eurooppalaisten maiden vähemmistöön, joissa on yleisesti syöty korvasieniä. Nyt korvasienikäsitys on nivelkohdassa, sillä Ruokavirasto pudotti korvasienen pois suositeltavien ruokasienten listalta. Mitä korvasienestä olisi ajateltava?
Myrkkymalikka on pieni, valkeahko sieni, joka kasvaa nurmikoilla ja yleensä ihmistoiminnan vaikutuspiirissä. Sienessä on muskariinia, joka voi aiheuttaa vakavia myrkytysoireita.
Arviolta yli 90 % kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä maailmassa johtuu kavalakärpässienestä. Suomessa laji on harvinainen, sitä on tavattu esimerkiksi Ruissalossa sekä Ahvenanmaalla, mutta myös pääkaupunkiseudulla.