Vuodesta 2024 on tulossa mittaushistorian kuumin, ja lämpenemisnopeus ylittää ensimmäistä kertaa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen haamurajan, tiedotti WMO (World Meteorologiocal Organization) tällä viikolla YK:n ilmastokokouksen yhteydessä.

Tavoite pysäyttää ilmaston kuumeneminen 1,5 asteeseen on silti vielä mahdollinen. Pariisin sopimuksessa määritelty 1,5 asteen raja tarkoittaa pitkäaikaista lämpotilatavoitetta, siis useiden vuosien keskimääräistä lämpötilaa, eikä yksittäistä vuotta.

Ilmastokokousta varten päivitetyn WMO:n vuosiraportin viesti on hyvin vakava, sillä nyt rikotaan muitakin ikäviä ennätyksiä. Esimerkiksi kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kasvoivat ennätyslukemiin jo viime vuonna, ja tämän vuoden mittaukset kertovat kasvun jatkuvan.

Sekä pohjoisilla että eteläisillä napa-alueilla merijäätä on ollut selvästi keskimääräistä vähemmän. Jäätiköt sulavat nyt vikkelämmin kuin koskaan 1950-luvulta nykypäivään ulottuvan mittaushistorian aikana. Meret ovat lämmenneet nopeasti. Vuosi 2023 oli merien lämopötiloissa siihen astisen mittaushistorian kuumin, eikä tämä vuosi näytä jäävän jälkeen. Meren pinnan nousu on kaksinkertaistunut 1990-luvulta nykypäivään tultaessa. Nousu johtuu sekä jäätiköiden sulamisesta että meriveden kuumenemisesta ja lämpölaajenemisesta. Vuosi 2023 oli ennätys myös jokien osalta: maailman joet saavuttivat kolmenkymmenen vuoden kuivuusennätyksen.

Vaikka monet joet kuivuvat, toiset tulvivat: sateen epätasainen jakautuminen aiheuttaa pahoja tulvia ympäri maailmaa.

Tänäkin vuonna sään ääri-ilmiöt kuten Euroopan, Sahelin ja Itä-Afrikan tulvat, Atlantin hurrikaanit tai Etelä- ja Pohjois-Amerikan metsäpalot ovat tehneet tuhojaan. Kuivuus, tulvat, hirmumyrskyt, lämpöaallot ja poikkeuksellisen kylmät jaksot aiheuttavat valtavaa vahinkoa ihmisille ja elinympäristöille.

”Touko–lokakuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin puolivuotinen.”

Mika Rantanen
Tutkija, Ilmatieteenlaitos

Lämpenemisnopeus on noin 0,2 astetta vuosikymmentä kohti.
Tänä vuonna ylitetään 1,5 astetta yksittäisen kalenterivuoden osalta, mutta El Nino-ilmiö nosti vuoden lämpötiloja.

Pidemmällä aikavälillä laskettuna maapallon lämpenemistaso on tällä hetkellä noin 1,3 astetta.
Arvioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisraja saavutetaan tällä menolla vuosien 2028–2036 välillä ja kahden asteen raja vuoden 2050 tienoilla.

Suomessa vuosi oli lokakuun loppuun mennessä mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.
Tammi–lokakuun keskilämpötila oli tänä vuonna 5,25 astetta, ja se on 1,1 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Tätä lämpimämpiä tammi–lokakuun keskilämpötiloja on ollut vain vuosina 2020 ja 1989. Näin korkea sijoitus on siksi merkittävää, että alkutalvi oli hyvin kylmä. Touko–lokakuu olikin Suomen mittaushistorian lämpimin puolivuotinen.