Ruokin talvisin lintuja ja kolaan takapihalle keltasirkuille oman ison alueen, jonne levittelen kauranjyviä. Joukosta kuolee yleensä muutama keltasirkku talven aikana, ehkäpä salmonellaan. Kissallemme sairastunut, heikkokuntoinen lintu on helppo saalis. Olemme pohtineet, voiko se sairastua itse tai tartuttaa kenties meidätkin syötyään sairaan linnun?

 
Kun vastailin viime vuosituhannen puolella Ylen Luontoilloissa lintukysymyksiin, eläinlääketieteen tutkijat olivat sitä mieltä, että lintujen salmonellat eivät tartu ihmisiin eivätkä ehkä nisäkkäisiinkään. Niinpä vastasimme, ettei tartuttamisen vaaraa ole olemassa. Erilaisia salmonellan muotoja eli serotyyppejä tunnetaan yli 2500.

Tällä hetkellä vastaus on hieman toisenlainen. Iso-Britanniassa vuonna 2014 julkaistun selvityksen mukaan lintujen talvisilla syöttöpaikoilla on tavattu Salmonella enterican eräitä Typhimurium-faagityyppien infektioita sekä linnuissa että ihmisissä, vaikka lintujen salmonellat ovatkin yleensä vain isäntäeläinlajeja infektoivia.

Tällaisia tapauksia todettiin 1,6 prosentissa ihmisten Typhimurium-salmonelloista. Se on vain 0,2 prosenttia kaikista salmonellatapauksista.

Suomessakin siis tartunnan mahdollisuus on olemassa silloin, kun huolellista hygieniaa ei noudateta talviruokinnassa eikä käsien pesemisessä.

Salmonella tarttuu vain ulosteiden välityksellä. Koirien ja kissojen sekä muiden nisäkkäiden mahdollisista infektiolähteistä en löytänyt tietoja.

Lintulaudoilla voi levitä muitakin lintujen sairauksia. Niiden infektioiden leviämisen mahdollisuus ihmisille lienee vielä pienempi kuin salmonellalla.

Infektioiden leviämisen lisäksi on muitakin syitä välttää lintujen ruokintaa lämpimänä vuodenaikana.